Demarien liikenneministeri pelastaa maailman
Sanna Marin lateli viisauksiaan ilmaston pelastamiseksi SuomiAreenassa. Ne olivat pitkälti ideologisia vastikkeettomia lauseita. Toistakin voisi olla, kerron siitä.
Marinin mukaan kaupungit pitäisi suunnitella niin, että kaikkialle pääsee julkisilla. Suomessa on vain yksi selkeä paikka, missä sitä yritetään, eikä sielläkään ole nykytilaa parempaan pystytty (Helsingin seutu). Vuosien aikana en ole nähnyt ainoatakaan asiantuntijaa, joka kertoisi mitä pitäisi tehdä toisin (linkittäkää kommentteihin, löydöksiä). Yksittäisiä metrolinjauksia sun muita voidaan rakennella, mutta muutoin edessä on iso seinä: isompi on kalliimpi. Nykyistä kattavammat julkisten verkostot johtavat tyhjempiin busseihin ja juniin (raskas tyhjä bussi on iso turha päästölähde). Vaihtoehtona on tiivistää kaupunkeja, eli vähentää viheralueita ja rakentaa korkeampia taloja. Betonirakentaminen on suuri päästölähde ja kaupunkien rakenteen tiivistäminen erittäin hidas prosessi, joten vaihtoehto ei ole häävi. Voi myös käydä niin, että paremmat liikenneyhteydet lisäävät liikkumista – ja siten päästöjä oli sitten kyse junasta, bussista tai henkilöautosta. Toisekseen, pisimmät työmatkat ovat pääkaupunkiseudulla/Uudellamaalla ja juuri siellä asutaan jo tiiveimmin. Tulee siis päästöjä joko liikkumisesta tai rakentamisesta. Yhtälöä ei taida saada toimimaan.
Itse panostaisin kyllä nopeisiin kaukojuniin (nopeampiin kuin nyt kaavaillaan), minkä seurauksena ihmisten tarvitsee muuttaa harvemmin. Se toisi liikkumisen ja asumisen vapautta, vähentäisi betonirakentamisen tarvetta ja ehkä osin siirtäisi liikennettä renkailta raiteille.
Ministerin mukaan täytyy kauppoihin saada tavallisen hintaisia ilmastoystävällisiä autoja. Sähkö vaihtoehtona on todettu tuskaisen vaikeaksi. Suuri osa maailman akuista tehdään Kiinassa, joka pyörii hiilellä ja kuten monesti on jo todettu, akkumineraalien kaivuu on hyvin ongelmallista. Sähköautot varmasti halpenevat hiljalleen, mutta mihin saakka ja miten akkujen valmistamisen ja sähköntuotannon päästöistä päästään. Sähköautot vaativat siis monien isojen kysymysten ratkaisemista ennen kuin muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi kuin nykyiset polttomoottorit. Vanha pihi diesel- tai bensiiniauto voi siis olla hyvä teko ilmastolle tänä päivänä ja vielä pitkään. Kaiken lisäksi, kohuista huolimatta, polttomoottorien päästöjä on vuosikymmenten aikana saatu huomattavasti alemmas. Muistetaan myös, että henkilöautojen päästöt ovat Suomessa vain n. 8-9 % päästöistä.
Unohtaisin henkilöautojen tuijottamisen. Biodieseliin kannattanee kyllä panostaa mutta ennemminkin raskas liikenne voisi siirtyä vetyyn tai kaasuun hiljalleen. Vetyä tulisi omasta maasta, joten omavaraisuus paranisi.
Sanna Marin puhuu myös etätyön paremmin mukaan ottamisesta. Varmasti osa työnantajista vieroksuu etätyötä, mutta ei siitä tulee tämän parempaa pelastajaa mihinkään. Uskon, että sen potentiaalista iso osa on jo varmasti hyödynnetty.
Ministeri myös valittaa siitä, että pelotellaan elämän kurjistumisella. Vasemmistolainen älkää puhuko ikäviä -mentaliteetti nousi esiin. Kyllä ne faktat pitää ottaa esiin ja arvioida rehellisesti. Marinin mielestä elämänlaatu paranee paremmilla bussi- ja junayhteyksillä. Kunnon demaria ei tietenkään huoleta, että se maksaa jo tänä päivänä monin paikoin paljon enemmän kuin matkalipun hinta. Sitä saamme noilla puheilla tulevaisuudessa lisää.
Suomen kannattaa panostaa omavaraisuuteen, myös ilmastoasioissa. Tuotetaan energia itse. Päähuomio kannattaa olla energiantuotannossa, liikenne on sivujuonne. Hiilidioksidi kyetään jo nykytekniikalla neutraloimaan, muuttamaan metalleiksi (kannattavasti) tai biometaaniksi (Salossa yksi jätteenpolttolaitos). Julkisen sektorin kannattaa ottaa tällaista tekniikkaa käyttöön ja suoda yrityksille referenssejä ulkomaita varten. Kotimaan referensseistä puhuttiin jo 2015 vaalien alla, mutta liekö kovin hääviä intoa saanut aikaan.
Taloyhtiöitä kannattaa vaatia tekemään energiaselvitys siitä, voisiko joku korvaava teknologia tuoda säästöjä.
Ydinvoimatekniikan kehitys mahdollistaa parhaimmillaan tulevaisuudessa turvallisemmat ja siten halvemmat menetelmät. Suomi ei siihen paljoa voi vaikuttaa, ellei päätä itse alkaa kehittämään, mutta ydinvoima voi joka tapauksessa olla merkittävä tekijä aikanaan.
Tiivistettynä liikenneministeri toistaa vanhoja mantroja uusina ja kuvittelee niistä löytyvän suurta ja uutta. Kustannuksista hän ei puhu ja ne tuhoavat lopulta suuret haaveet.
Kerrot meille: ”Ne olivat pitkälti ideologisia verukkeettomia lauseita.”
Verukehan on siis tekosyy eli toteamalla niiden olevan verukkeettomia, niin kerrot Marinin lauseiden olevan ilman tekosyytä olevia eli ”tekosyyttömiä”. Mielenkiintoista, oikein kehumaan äidyit. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos huomiosta. Korjattu.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyviä ehdotuksia ja kannatettavia.
Nostaisin esille tämän ”kieli akrobatian” joita nämä viherpunikit vilejelevät ja se on: ”liikkumisen tarvetta vähennettävä, se parantaa meidän elämänlaatua”.
Kysymys kuuluukin, voiko meidän elämänlaatu parantua todellakin liikkumista rajoittamalla?. Tarkoittiko kenties terveyteen liittyvää, vai talouteen, ehkä muuhun.
Miten henkilön elämänlaatu paranisi, jos hän joutuisi miettimään menenkö hakemaan lapseni päivähoidosta ja samalla käydä Prismassa ruokaostoksilla, jopolla, bussilla, ratikalla, kenties junalla tai ostamalla sähköauto.
Entä parantuisiko yrittäjän elämänlaatu, että hän joutuisi miettimään millä ja miten kulkisi/työkaluineen työkeikalle viikoksi Tampereelle ja seuraavana viikkona työmaa olisi Mikkellissä. Jopollako, ratikka, vaiko junalla tai kenties ostamaan sähköpakun.
Entäpä lomamatkailu kotimaassa perhe/matkatavarat mukana, vapaa-aika mm. harrastukset etc.
Täytyy olla jotenkin ihmisen olevan ohjelmoitu oudosti pääkopastaan, jos nämä rajoitukset, joista lähinnä tulee taloudellisia ja paljon käytännöllisiä haittoja, parantaisi jotenkin meidän elämänlaatua.
Aivan yhtä voidaan soveltaa käytäntöön, että rajoittamalla tukien saantia, parannamme vain ihmisten elämänlaatua.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole tarvetta kieliakrobatiaan, normaali luetun- ja kuullunymmärtäminen yleensä riittäisi.
Kun todetaan, että ”liikkumisen tarvetta on vähennettävä”, niin se kääntyy päässäsi heti ”liikkumisen rajoittamiseksi”.
Se ei tarkoita suoraan sitä. Esimerkiksi mahdollistamalla etätyön tekeminen yhä useammalle tai vaikkapa minimoimalla tarve käydä virastossa asioimassa vähenee liikkuminen. Keinoja ja kohteita on monia, ja vaikka verotuksella yms tultaneenkin ohjaamaan, niin nämä ”yhyy, nyt ne vie meiltä autonkin pois” -henkiset jutut ovat lähinnä tahallista väärinymmärtämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä tapahtuu ihan Marinista tai politiikasta, politiikoista huolimatta puhtaasti markkinatalousmekanismin ja yleisen kehityksen myötä. Mutta kuinka vain voi sitä sanoa Vihavainen tuossa toisessa ketjussa, että tulisi mm. syödä tervellisemmin, jotta planeetta ei räjähdä, vaikka tällaiselle käytökselle kyllä keksisi muitakin syitä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt Kaistakorpi oikeasti, voiko rakennusalan pienyrittäjä joka liikkuu rakennustyömaalta toiseen, tehdä ne hommat etänä?. Entä maanrakkennus yrittäjä tai metsätyöntekijä, entä sitten viranomaiset mm. Palomiehet tai maatalous yrittäjä, miten liike-elämän sellaiset sektorit missä vaaditaan liikkumista mm oma auto etc, etänäkö?.
Ilmoita asiaton viesti
Ei voi, jälleen tahallista väärinymmärtämistä ja olkiukkoilua. Kaikkeen ei esim etätyö sovi eikä se lähitulevaisuudessa onnistu. Palomiehet ei juu etäsammuta. Asiat eivät ole joko tai eikä tilanteet ja työt samoja. Se ei tarkoita etteikö tällä alueella olisi edelleen kehitettävää.
Ilmoita asiaton viesti
Se vain on sellaanen asia, että tässä näyttäisi olevan vain sellaisen ihmisen näkövinkkeli joka asuu kaupungissa, busseineen ja junineen, vaatisessaan ilmastontorjuntaa ja josta on tullut uskonnollinen dogma. Ei tälläiset henkilöt voi puhua enemmistön puolesta.
Jos kerran tässä maassa ei oteta koko kansaa koskevaa asiaa huomioon, niin silloin pitää kyllä agendan ja päättäjien vaihtua.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnitin huomiota, että uutisessa Sanna Marinin lausunnoista ei puhuttu mitään lentämisestä. Marin itsehän tykkää ja tapaa käydä etelässä lomilla. Ei varmastikaan junalla. Tästä päästäänkin siihen, että Kallion vihertäjät puhuvat toistuvasti MUIDEN yksityisautoilun päästöistä ja niiden rajoittamisesta, mutta paljon vähemmän (omasta) lentämisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Voidaan toki kritisoida omaa lentämistä, mutta näkisin poliitikkojen miettivän myös esim vaikutuksia nousuun saatuun Lapin matkailuun ja myös valtion osin omistaman Finnairin ja lentokenttien esim kaukoidän lentojen kasvustrategiaan. Minusta näitä pitää pohtia huolella.
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen on toteutettu neljän liikennemuodon järjestelmän jossa ovat mukana maantie, raide meri ja lento liikenteet.
EU.ssa on sovittu kuitenkin viiden liikennemuodon avulla tapahtuvasta uudesta kestävän kehityksen mukaisesta liikenne ja sen infran rakentamisesta voidaksemme päästä parhaaseen lopputulokseen energian säästöissä ja päästöjen pienentämisissä.
Edelleen , kun tiedetään että maassamme on noin 60% liikenne-energian käytöstä henkilöliikenteen tuottamaa ja 40 raskaan tavaraliikenteen osuus, ja tavaraliikenteeseen ajatellaan ainoastaan bioenergia ja sähkö parannuksia ja muutoksia, niin ei voi kuin ihmetellä miten jääräpäisesti maassa voidaan puskea ja keskustella ainoastaan tuosta 60% osuudesta ja samalla toimia 40% osuudella kasvattaen sen liikennesuoritetta vastoin EU:ssa sovittuja periaatteita.
Ajatellaanpa näin, että meillä olisi konserni( EU ) jossa aloitetaan liikenne alan YT -neuvottelut ( ilmastomuutos ja energia asioiden ympäriltä konsernin johto (EU liikennestrategia vuodelta 2011 ) sopii raamit siitä miten missäkin maassa yhteisillä päätöksillä toteutetaan tavoitetta ja miten johto niitä tukee rahallisesti( EU liikenneinfra tuet viidelle liikennemuodolle tavoitteena kestävän kehityksen mukainen liikenne) .
Suomessa (LVM ) paikallinen saneeraaja ei tuo oikeita arvioita (tuo arviot neljästä liikennemuodosta-viiden sijaan) paikallisjohdolle (eduskunnalle ) ja jättää kaikista tuottamistaan 347 tutkimuksesta (vv 2011-2017) pois yhden sovitun liikennemuodon – sisävesiliikenteen ja sen mahdollisuuden avustaa toteutettaessa sovittua EU liikennestrategiaa vuodelta 2011 ,jossa edellytetään sisämaan liikenteessä keskipitkien, pitkien ja ylipitkien tavaraliikenne volyymien siirto arvioita miten niistä 50% saadaan raide ja maantieliikenteeseen. vaan saneeraaja tekee vv 2011-2019 valtavia jopa 30-50 miljardin raideliikenne suunnitelmia joilla vangitaan kaikki median ja poliittisten päättäjien mielet ….
Tässä tilanteessa on meidän kestävän kehityksen mukainen liikennesuunnittelumme lähes kymmenen vuotta sen jälkeen kun EU:ssa on sovittu raskaan tavaraliikenteen volyymien siirroista maanteiltä raiteille ja vesiliikenteeseen.
tarkempia tietoja bionavigaattori blogista ja sivustolta http://www.sisävesi.fi
Ilmoita asiaton viesti
”Se ei tarkoita etteikö tällä alueella olisi edelleen kehitettävää.”
Etätyöstä on puhuttu parikymmentä vuotta. 10 vuotta sitten joka kolmas oli tehnyt ja se ei ole tainnut kasvaa sen jälkeen. Toisin sanoen etätyöjuna tuli jo yli vuosikymmen sitten, eikä siltä kannata enempää odottaa.
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-07-15…
https://yle.fi/uutiset/3-9583408
Ilmoita asiaton viesti
En ole samaa mieltä, tekniikat kehittyvät ja lisäksi asenteissa on edelleen kehitettävää. Tästä ei ole kauaa, kun esim yhden ei-myyntijohtajan noustua myös asiantuntijoiden johtajaksi oli etätyösääntö: ei maanantaisin eikä perjantaisin, anottava pari päivää ennen tarkalla selonteolla kuinka ko päivä etenee ja mitä työskennellään. Max 1pv viikossa.
Otetaan esimerkiksi eduskunta tai moni kuntahallinnon kokous, edelleenkään ei monissa näissä mahdolisteta kunnollisella tavalla etäläsnäoloa tehokkaasti. Monta muutakin kohdetta on ja esim robotisaatio tuo uusia mahdollisuuksia.
Poimit yhden asian ja kuvaat sen olevan jo kunnossa. Mainitaan esim VR-lasien opastaman tehtävät huoltotoimenpiteet, expertin ei tarvi tulla paikalle vaan jotakuta paikallaolevaa voidaan auttaa. Jälleen matkustaminen vähenee.
Oma lukunsa on sitten paljonko tapahtuu jo muutoin ja mihin valtiovaltaa tarvitaan. Julkisella puolella on kuitenkin niin valtava määrä ihmisiä, että sen ohjauksellakin on merkittävä rooli.
Ilmoita asiaton viesti
Jo nyt voidaan videopuheluilla näyttää huoltokohde. Videoneuvottelutekniikat ovat jo kehittyneet. Olen sen kehityskaaren nähnyt. Se, etteivät etätyöt ole joidenkin tilastojen mukaan lisääntyneet, kertoo selvästi, että helpot hedelmät on jo poimittu, eikä suuria ole saatavissa ylipäätään.
Monet kokoukset ovat luottamuksellisia, joten tuskin etänä voi niissä notkeus jatkossakaan.
Joidenkin työnantajien asenteet eivät luultavasti nekään suurta markkinaa hetkauta, kun niin moni on jo tehnyt etänä.
Ilmoita asiaton viesti
”Täytyy olla jotenkin ihmisen olevan ohjelmoitu oudosti pääkopastaan, jos nämä rajoitukset, joista lähinnä tulee taloudellisia ja paljon käytännöllisiä haittoja, parantaisi jotenkin meidän elämänlaatua.”
Tai sitten olet keksinyt nämä rajoitukset ihan itse. Kukaan ei ole sellaisia esittänyt. Liikkumisen tarpeen vähentäminen tarkoittaa tietenkin turhan liikkumisen vähentämistä. Minä ainakin menisin kauppaan ja töihin mahdollisimman lyhyttä ja ruuhkatonta reittiä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin suunnitellut liikenneyhteydet ja toimiva joukkoliikenne.
Ilmoita asiaton viesti
”Varmasti osa työnantajista vieroksuu etätyötä, mutta ei siitä tulee tämän parempaa pelastajaa mihinkään.”
Olen osittain samaa mieltä. Itse esimerkiksi teen etätyötä 2-3 päivää viikossa. Karkeasti säästän tunnin päivässä omaa aikaa. Mutta toisaalta on järkevää tavata myös työtovereita. On asioita, jotka sujuvat sutjakammin nokikkain kuin etäpalaverina.
Etätyön lisäämisessä on varmaan vielä mahdollisuuksia mutta kyse on enää hienosäädöstä.
Muuten siitä Marinin sanomasta voi vain todeta, että Berner oli dekadin edellä asioiden ymmärtämisessä. Niin pelkkää sanahelinää ajatukset olivat.
Ilmoita asiaton viesti
Kuuntelin toisella korvalla tuota vasemmiston green new deal lähetystä ja jopa joku Li Andersson kuulostaa tällä hetkellä vähemmän idealistilta kuin Sanna Marin. He sanovat, että kaikki kustannusten noususta työpaikan menetykseen new dealin myötä kompensoidaan pienituloisille, juupa-juu. Tähän aiheeseen liittyen Andersson korosti raideliikenteeseen satsaamisen olevan myös talouspolitiikka, uskokaan tai älkää, kun yritykset voivat paremmin käyttää raiteita hyväkseen. Tässä voi olla jopa jotain konkreettista takana mikäli rekkarallia saadaan alas tosin aika vaikeaa on kai vaikutuksia arvioida.
Pisteet blogistille siitä, että jaksoit kirjoittaa tämän ihmeellisen joukkoliikenne höpinän auki. Valtio voi toki kompensoida x kertaa tehokkaamman, laajemman bussiliikenteen koko maahan noin teoriassa, mutta vähän kuulostaisi siltä, että tyhjinään ajelevat bussit eivät mikään ympäristöteko olisi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaupunkirakenteen tiivistäminen” voi tuottaa merkittäviä päästölisäyksiä myös silloin, vaikkei uusien asuntojen rakentaminen aiheuttaisi lainkaan päästöjä.
Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että asunto maksaa ylimääräistä rahaa ja ylimääräisen rahan tekeminen tuottaa ns normaalin ihmisen tekemänä aina päästöjä. Tuottaa se kyllä päästöjä silloinkin, vaikka joku toinen tekisi rahat, mutta epäsuoraan.
400 000 euron asunnon ostaminen voi rahan ansaitseminen yhteydessä aiheuttaa esimerkiksi luokkaa 200 tonnia ylimääräisiä päästöjä, vaikkei asunnon tekeminen tuottaisi niitä lainkaan. Sama koskee mitä tahansa sellaista hankintaa, jota muuten ei tarvitsisi tehdä.
Asia sivuutetaan aina ja tarkoituksellisesti. Syynä on tietenkin se, että puolipakotettu tai pakotettu toiminta jota ei muuten tehtäisi, lisää toimeliaisuutta ja talouskasvua. Sitähän tässä tavoitellaan. Mitä korkeampi on päästövähennyksen kustannus, sitä varmemmin tuota nimenomaista keinoa meille syötetään – ilmaisten tai halvempien keinojen sijasta.
Joskus esitin, että en vähentäisi liikkumisen päästöjä lainkaan, mutta vähentäisinkin jossain muualla (teollisuudessa) tuhatkertaisen määrän. Kaikki fanaattiset päästövähentäjät pitivät ideaa todella huonona. Jokainen voi itse arvioida vastustamisen motiiveja, mutta motiivi ei varmastikaan ole se, että haluttaisiin vähentää päästöjä mahdollisimman paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Tää on näköjään arka aihe kun yks bloggaus katosi kokonaan? Jaa eipäs hävinnykkään kuin hetkeksi?
Sähkölinja-autot on hyvä esimerkki siitä että se sähkön riittävyys on rajallinen ja sen takia niitä ladataan välillä dieselgeneraattoreilla matkan varrella, siinä on hyötysuhde kohdillaan.
Onko yhtään missään valtion byrokratialaitoksessa mitään suunnitelmaa sähköautojen maanlaajuisen latausinfran rakentamisesta. Ja tietenkin kustannuslaskelmia siitä että millä aikavälillä tähän on rahaa ja montako kymmentä miljardia siihen kuluu.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Lehtinen
Latausinfran luominen jätetään kapitalistien hoidettavaksi. He osaavat kyllä sitten sen latauspalvelun hinoitella kannattavaksi. Maksaja on sähköautoilija. Huoltamoverkoston pyörittämisen kustannuksetkin maksaa autoilija.
Latauspisteitä täytyy tetysti olla huomattava määrä pitkin tieverkostoa. Sähköauton lataus kestänee 40 minuutista useaan tuntiin, kun huoltoasemalla tankkaus kestää pari minuuttia ja tankillisella ajaa vähintään 600 km.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole, bensa-asemille ei tule putkea pitkin polttoainetta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Marinin (ja muiden vastaavien) puhe on aika kaukana todellisuudesta. Teen etätöitä 3 pv viikosta ja ajan silti lähes joka päivä autolla. Kas kun kaupassa on käytävä, on hoidettava asioita jne jne. Toki käyttäisin julkisia jos niitä (39 km eduskutatalosta. Mitattu tieto) olisi. Vaan ei ole. Koulubussi 2 kertaa päivässä.
Ja toisaalta; olen tehnyt niin kauan luovaa työtä, että en nyt ihan ”maalimanpelstajaksi” etätyötä mainostaisi. Ryhmässä syntyvät ideat ja niitä kehitellään paljon spontaaninmmin kuin tietotekniikan varassa pidetyissä miiteissä. Kokemusta on.
Vaarallisinta tässä puheessa on yksisilmäisyys. (noh Marinin ja moninen vihreiden kohdalla ymmärään asian. Uskovaisia on niin monenlaisia.) Nyt puhutaan vain sähköautoista. Toki ymmärrän, että niistä puhuvat myös autonvalmistajat koska se on uutta bisnestä. Polttomoottorillakin on vielä edessään pitkä tulevaisuus uusien ratkaisujen rinnalla. Tehokkaammat palamisen prosessit sekä uusien polttoaineiden – muun muassa kaasu, metanoli, dimetyylieetteri – käyttö ovat avainasemassa ja potentiaalisia kehityskohteita. Niistä ei vain puhuta. Hyvä esimerkki on RCCI-moottori (Reactivity Controlled Compression Ignition), jota muun muassa Mazda on kehittänyt aktiivisesti. se on läehs päästötön ja hakkaa sähköauton ekologisuudessa 5-0.
Ilmoita asiaton viesti