Mikä mies?

Tämä mies on kotoisin Pohjanmaalta, Sievistä, ja asunut 2000-luvun Vantaalla. Ennen kuin työ vei etelään, oli insinöörin paperit taskussa ja Kainuun Prikaatia koluttu vuosi. Kersantin natsat eivät heti työtä tuoneetkaan ;), vaan viisi opettavaista kuukautta meni työttömänä. Ehkä vuosituhannen vaihteen notkahduksella oli tässä osansa. Työ etelässä vei pian laadun kehittämisen pariin, joka onkin jaksanut kiinnostaa kaikki nämä vuodet.

Terveys ei ole itsestäänselvyys. Homeisesta rivitalosta lapsena astman saaneena perin ilmeisesti muita asteen verran suuremman huomion terveyteen, joka näkyy siinä mitä suuhuni päästän ja päätyessäni muun muassa Vantaan Viertolan kulmille lenkille henkeä ja ruumista ravitsemaan. Haltialan ja Vantaan-/Keravanjoen seudutkin ovat yhden jos toisen kerran jalkapohjieni tai pyöräni kumien alla olleet.

Jos minut jokin erottaa muista, se taitaa olla analyyttisyys. Haittaamatta toimintaa, pohdin syntyjä syviä elämän kysymyksistä ytimiään myöten esille, jos sille päälle satun. Ainakin luulen niin. Ehkä.

Mitä mies sitten miettii?

Epäkohtia ja poikkeamia se miettii. Jos jotain on oppinut, se on terve kriittisyys siellä missä tarvetta on. Mieltään ikävillä asioilla ei tosin kannata mustata.

Yhteiskunnallisesti tärkeinä asioina näen koulutuksen, kasvatuksen ja henkisen hyvinvoinnin. Nämä kolme tulee kyetä toteuttamaan aina vain paremmin ja oikeudenmukaisessa maassa. Viimeksi mainittu on yhteiskunnan perusta ja muodostaa peilin siitä, kuinka edelliset ovat onnistuneet. Kun ihminen on kasvanut asioita ymmärtäväksi, ajattelevaksi ja inhimilliseksi, ovat hänen tekonsa ja ajatuksensa niiden mukaisia. Tässä suhteessa meillä on Suomessakin paljon tehtävää. Koululaitos on valjastettu suureen tehtävään, mutta modernin suomalaisen tietoyhteiskunnan päättävät tahot eivät ole valmiita panostamaan siihen ihmisten tiedon, luovuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi. Koulut homehtuvat, halvasta kouluruoasta säästetään, luokkakoot ovat suuria, tarpeistoissa on paljon puutteita. Jos näiltä pohjilta halutaan se muita parempi tulevaisuuden menestyjäyhteiskunta, uskotaan silloin kyllä enemmän tai vähemmän tiedostetusti menestyksen tulevan muilla avuilla: onnella, silkalla suomalaisten ylivoimaisuudella ja elinympäristömme muita jalostavammalla vaikutuksella. Voisiko oikeastaan muita perusteluita olla? On tai ei, herttaisia ovat kaikki. Annetaan siis laivan seilata ilman ohjausta jatkossakin, jospa löydämme uuden paratiisisaaren taas kerran, jonka banaaneilla pärjäämme taas tovin. :)

Onko minulla vastauksia?

Koulutus: Peruskoulun alusta alkaen pakollisiksi aineiksi psykologia ja filosofia. Kyllä, pienille lapsillemme juuri niitä. Käytännön läheisesti ja konkreettisesti annetaan lapsille valmiudet miettiä ja ymmärtää mitä oman pään sisällä liikkuu ja minkä takia - pala kerrallaan. Filosofia ei olisi profeettojen viisastelua vaan käytännön oivaltamiseen ja ongelmanratkaisuun rohkaisevaa. Joissain tutkimuksissa tällaisen on nähty parantavan huomattavasti lasten monien kouluaineiden suoritustasoa. Ennen peruskoulun päätöstä käytäisiin läpi parisuhteessa elämistä, joka taitaisi isolta osin olla toisen sukupuolen ajatusmaailman selvittämistä ja ehkä vähän omankin. Kun suomalaiset tuntuvat oppivan lukemaan monia muita nopeammin voisi tätä kenties entisestään kehittää pikalukutaitoa harjaannuttamalla. Opetustapoja tulisi pyrkiä kehittämään kokemuksia kartuttavaksi luetun muistamiseen perustuvaa "oppimista" vähentäen. Tietokoneet ja pelit voisivat olla tässä iso apu. Kehittämistä varmasti tehdään jo, mutta tässä oli oma visioni.

Kasvatus: Neuvolat tulisi valjastaa vahvasti tukemaan myös vanhempia ihan henkilökohtaisellakin tasolla. Pointti olisi saada vanhemmat voimaan hyvin. Se on parasta lapsille ja kun lapset voivat hyvin, on maan tulevaisuus tuleva hyvinvoivien käsiin.

Henkinen hyvinvointi: Tähän vaikuttavat kaikki: koulutus, kasvatus ja oikeudenmukaisuus. Ymmärryskykyinen, terve, vapaa ja tasa-arvoinen ihminen voi hyvin.

Oikeudenmukaisuus: Epäoikeudenmukaisuus vie yhteishengen. Menetetty tai nakerrettu yhteishenki nakertaa uutteruutta ja hyväntahtoisuutta. Epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa vain oma etu merkitsee. Pyrkikäämme mahdollisimman oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan, aktiivisesti. Nyt näin ei ole. Päättävien huomio on heille "tärkeissä" asioissa ja kuten tunnettua, tämän päivän kansanvallassa kansalla ei ole valtaa, vaikka perustuslakimme näin lupaakin. Valta on kaapattu edunvalvojiemme käsiin, jotka ovat alkaneet itsenäistyä kansan tahdon kunnioittamisesta. Heidän mielestään kansan tahto on joko väärä tai vähäpätöinen. Kansan tahdosta puhuvat ja niiden kanssa samanmieliset leimataan herkästi populisteiksi, mutta omasta mielipiteestä vaikeneminen kansan kannatuksen varmistamiseksi ei joidenkin mielestä ole populismia. Ristiriitaista, eikö totta? Rappeutunutta? Totisesti.

Perussuomalaiset: Monet kansan valtaa edustavat ovat julkisesti epäilleet perussuomalaisten kykyä hoitaa yhteisiä asioita esim. Anni Sinnemäki nimeltä mainiten. Moinen kommentointi tuo esiin ajattelutavan, jossa perussuomalaisia ehdokkaita pidetään muita huonompana aineksena. Tämä joidenkin vihervasemmistolaisten valikoiva ennakkoluulottomuus ja -luuloisuus ihmisryhmiä kohtaan vie pohjaa heidän arviointikyvyltä ja tilannetajulta. Näiden ammattilaisten kannoista ja kommenteista paistaakin tunnepohjainen ja pinnallinen asioiden ymmärrys. Siltä pohjalta tuomitaan muut samasta, hauskaa kyllä.

Pinnallinen asioiden ymmärrys näyttääkin ohjaavan päätöksentekoa, kuten kritiikittömyys ja puoluekurikin. Seurauksena on harvalukuisen valtaeliitin ja -median kansan todellisuudesta etääntynyt omahyväinen näkemys asioiden tilasta, tärkeydestä ja vastauksista jyräämässä alleen kaiken muun. Muun muassa siksi minä valitsin perussuomalaiset. Muita todellisia vaihtoehtoja ei ole. Sen näkee monien kansanedustajien näkemyksen hämäryydestä kertovasta äänestyskäyttäytymisestä. Monella ajatuksen kirkkaus on kadoksissa. Ääni erinäisille muille puolueille, isoille tai pienille, on pahimmillaan jopa pelottava vaihtoehto. Lapsena luulin, että maailma on valmis.

Pelastavatko perussuomalaiset? Ei. Ihminen pelastaa itse itsensä. Sitä tulee valtion auttaa ja mahdollistaa. Monista puolueista ei siihen avuksi ole. Ne ovat joko liian asenteellisia, kuten vasemmisto ja vihreiden vasemmistosiipi tai kannatuksen tavoittelussa ja ajan saatossa aatteensa menettäneitä tai muuten vain väärien tahojen ohjailtavia.