Yhteiskunnasta Muutama sana

PISA:n myytti

Suomalaislapset menestyvät parhaiten 15-vuotiaiden koululaisten taitoja mittaavissa PISA-kokeissa. Siitä on helposti vedettävissä johtopäätös, että koulumme on maailman paras. Itse en sellaiseen ole ollut halukas uskomaan, vaikka kehut kivoja onkin. Taannoinen MOT:n ohjelma paljastaa, tai ainakin väittää, menestyksen taustalta löytyvän ihan muita, tosin mielenkiintoisia syitä.

Lyhyesti, menestyksemme näyttää olevan kiitosta lukemiseen sopivimmalle kielellemme ja tv-ohjelmien tekstitykselle. Kenties ristiriitaisesti koululaisemme pitävät kansainvälisesti vertaillen varsin vähän koulunkäynnistä. Ainakaan siis into ei hyviä tuloksia näytä tuoneen? Eikä näytä apua tuoneen elintavatkaan: nuorisomme syö huonosti, tupakoi runsaasti, ryyppää rankasti ja kiusaa enemmän. Opetusmetoditkin ovat verraten vanhoillisia. Jotain kehua koululaitoksemme toki ansaitsee: on satsattu siihen, että pienen maan jokainen lapsi pärjää.

Matematiikassa toisenlaisiakin kokeita on järjestetty ja menestys siellä ei olekaan ollut mairitteleva. Niissä kokeissa kun ei kielestä ole ollut vetoapua. Lopulta koululaitoksemme ei olekaan oikeastaan kummoinen. Se voisi olla parempi ja sen tulisi olla sellaista. Koululaitos valmistaa ja on valmistanut jokaista meistä elämää varten sekä tekee sitä vähintään 9 vuotta. Koulun pitää valmentaa ihminen ajattelemaan itse ja ymmärtämään itseään, muita ja elämää. Usein tuntuu, että koulu on vienyt itsenäisen ajattelukyvyn sekä -halun ja on auttanut kyllä ymmärtämään jotenkuten vieraita kieliä, mutta ei ihmistä itseään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Toni Lahtinen (nimimerkki)

Vertailtaessa PISA-tuloksia Ruotsin vastaaviin, löytyy toinenkin mahdollinen syy Suomen hyvään PISA-menestykseen, nimittäin pieni maahanmuuttajien määrä.

Ruotsalainen Peter Fredriksson tutki PISA-tuloksia ihmeteltyään mistä Suomen ja Ruotsin ero voi johtua, kun koulujärjestelmä molemmista maissa on hyvin saman kaltainen. Tutkimuksissaan Fredriksson havaitsi, että poistamalla tuloksista maahanmuuttajataustaiset oppilaat, Suomen ja Ruotsin tulokset olivat lähes yhtenevät. PISA-tutkimuksen maakohtaisissa tuloksissa Ruotsin suuri maahanmuuttajamäärä kuitenkin laski kokonaistulosta merkittävästi, toisin kuin Suomen kohdalla, jolla maahanmuuttajataustaustaisten oppilaiden osuus oli merkittävästi Ruotsin vastaavaa pienempi.

Toki vaikka maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset jätetään laskuista, Suomen tulos oli Fredrikssonin tutkimuksen mukaan aavistuksen Ruotsin tulosta parempi. Tässä pienessä erossa tuolla kielellä ja tv-ohjelmien ja elokuvien tekstityksellä voi olla suurikin merkitys. Näkemystä tukee tuo MOT:n selvitys, joka kertoo matemaattisen osaamisen olevan vertailussa selkeästi kielellistä osaamista heikompaa. Matemaattisen osaamisen taso mittaa mielestäni paremmin koulun ja koko koulutusjärjestelmän tasoa, koska siinä eri maiden kielellisistä eroista johtuvilla tekijöillä ei todennäköisesti ole niin merkittävää osuutta tulokseen. Näin ollen kovin suureen iloon ja ylpeyteen ei PISA tuloksilla ole aihetta.

Risto Aallonharja (nimimerkki)

En nyt ymmärtänyt pointtia. Jos suomalaiset oppilaat saavat matematiikan olympialaisistakin kultaa ja muita mitaleita, PISA testien lisäksi, niin piti kuitenkin kaivaa 'joku' matematiikan koe, jossa tulos ei ole sija 1. ?

Se mikä jää myös PISA taivastelijoilta hämäräksi on se, että suomalainen 'oppilas' on avainasemassa. Ei järjestelmä, joka ei poikkea millään muotoa muista eurooppalaisista kouluista.

Mikä siinä on niin vaikeata, että antaa oppilaille sen mikä niille kuuluu? Pitääkö varastaa huomio ja kunnia lapsilta, että itse näyttäytyisi 'hienossa' valossa?

Vielä se, että Suomalainen oppilas ei ryyppää ja räyhää niinkuin perinteinen suomalaisuuden alasajon indoktrinaatio antaa ymmärtää. Suomessa vain tilastoidaan kaikki niin pilkun tarkasti ja tulkitaan erittäin lavealla telalla se mitä muualla ei tilastoida ja tulkita ja näistä vedetään täysin vertailukelvottomia johtopäätöksiä omien tarkoitusperien ajamiseen.

Vielä se, että suomalaiset nuoret pärjäävät varsin mainiosti maailmalla, paremmin kuin vanhempansa, jo mm. urheilun ja musiikin (etenkin metallimusiikin) alalla. Uusia yrittäjiä tulee nuorista jatkuvasti myös perinteisille aloille että korkean teknologian alalle, joiden markkinat on muualla kuin suomessa.
- Täysin omine nokkineen, koska yrittämistä ei edes opeteta kouluissa. Koulussa opetetaan ainoastaan kirjanpidon perusteita ja väitetään pokkana, että 'se' on mukamas sitä yrittämistä. No ei ole, se on kirjanpitoa, joka on kokonaan toinen asia ja ammattiryhmänsä.

Miksi yrittämiseen ei ole keskitytty kouluissa siis lainkaan? Eikö tämä ole selkeä valinta ja siten tietoinen ratkaisu, että lapset ohjataan ainoastaan yhteiskunnan luoman byrokratian rattaisiin eikä sinne, jossa todellisuudessa luodaan rattaisiin KAIKKI varat ja öljyt?

Mutta ei siinä mitään. Haukkukaa vain suomalaisia lapsosia. Se tekee järjestelmästä 'suuren ja mahtavan', mutta lapset vain saattavat lähteä systeemistä ulos. Systeemi voi toki pitää palvomansa uussuomalaiset pelastajansa muista maista.

Eli voi siis pitää tunkkinsa niinsanotusti.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Suomessa vain tilastoidaan kaikki niin pilkun tarkasti ja tulkitaan erittäin lavealla telalla"

Näinhän se näyttää olevan. Keskeinen pointti jutussa oli, ettei koulujärjestelmä ole suomalaislasten menestyksen syy, eikä ole merkkejä paremmista elintavoistakaan. Eli jos menestyksen selittämiseen ei mainitsemani kieli ja tekstitys riitä, voinee se johtua aineksesta, kuten viittasit.

"poistamalla tuloksista maahanmuuttajataustaiset oppilaat, Suomen ja Ruotsin tulokset olivat lähes yhtenevät."

Jep, tästä olen itsekin kuullut sillä lisäyksellä, että suomenruotsalaisten ja suomalaisten välillä oli pieni ero suomenkielisten hyväksi. Muistaakseni oli vielä niin, että suomenruotsalaiset kepittivät lievästi ruotsalaiset, johtuuko sekin suomen kielen taidosta (kaksikielisyydestä), kenties.

Joka tapauksessa itseä häiritsee PISA:an viittaavissa kehuissa se, että annetaan järjestelmälle aiheetonta ylistystä, kun samalla siihen ei ole sen kummemmin koskaan panostettu. Tämä sallii koulujärjestelmän jättämisen vähemmälle huomiolle, kun sen pitäisi olla hyvin keskeisessä asemassa. Kasvattaahan koulu koko kansaa ja useimpia 12 vuotta elämän vaikutusalttiissa vaiheessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset