Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sun, 18 Nov 2018 09:49:00 +0200 fi Kuolemmeko me suomalaiset oikeasti sukupuuttoon? http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264346-kuolemmeko-me-suomalaiset-oikeasti-sukupuuttoon <p><strong>Nyt on kohuttu syntyvyyden laskusta, minkä katsotaan uhkaavan koko kansan tulevaisuutta. Synnytyssairaalat kiinni, eläkejärjestelmät romuksi ja tietenkin se joku kestävyysvaje.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Se on totta, syntyvyys on laskenut varsin häijyn näköisesti 2011 alkaen. Huomio on syystäkin kiinnittynyt siihen. Ongelma on, etteivät ainakaan argumentoineet tiedä syytä ilmiöön. Kannattaa lisäksi katsoa kyseistä käyrää myös taaemmas. Vuosina 1993-2002 syntyvyys laski saman verran, noin 10000 lasta. Sen jälkeen syntyvyys nousi 2003-2010 puolet takaisin. Voimme siis todeta syntyvyyden vaihtelevan kausittain, eikä se ole vain laskenut mutta myös <em>noussut</em> vuosikausia 2000-luvulla.</p><p>&nbsp;</p><p>Syntyvyys on laskenut jyrkästi joka vuosikymmenenä paitsi 2000-luvulla ja aina kun on ollut laskua, on myös ollut nousua. Todella pitkässä historian tarkastelussa huomataan myös jotain muuta. Syntyneiden määrä lähti trendinä ensimmäisen kerran laskuun 1910. Suomi on siis koko itsenäisen historiansa ollut suuria ikäluokkia huomioon ottamatta laskevan syntyvyyden kansakunta, mikä ei ole poikkeavaa. Suurten ikäluokkien jälkeen palasimme 70-luvulla pitkäaikaiselle trendilinjalle. Syntyvyyden aleneminen on ollut vuosikymmen toisensa jälkeen maltillisempaa. Ilmeisesti jonkinlainen &quot;luonnollinen&quot; perustaso on löytymässä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suuret ikäluokat olivat iso poikkeus ja mielenkiintoista on havaita, milloin se aikakausi loppui. Niin kävi tasan silloin, kun lapsentekoikäisiä aikuisia muutti suurina joukkoina Ruotsiin. Vastaavasti 1900-luvun alusta ensimmäiseen maailmansotaan saakka Suomesta muutti kymmenen kaksikymmentä tuhatta vuosittain Amerikkaan. Hekin lapsentekoikäisiä. Kun synnyttäjät vähenivät, se mahtoi osaltaan vähentää syntyneiden määrääkin 1910 alkaen. 30-luvun lama puolestaan laski syntyvyyden silloisen historian matalimmaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Parhaiten tähän artikkeliin liitetyistä tilastoista syntyvyyteen korreloi kantasuomalaisten nuorten naisten nettomaahanmuutto. Se on ollut pakkasella 0-2000 hlöä vuosittain vuodesta 1991 ja aina eniten kun syntyvyyskin on matala. Juuri kantasuomalaisille äideille on niitä lapsia syntynyt tällä vuosikymmenellä vähemmän. <strong>Kun nuoret naiset muuttavat maasta, syntyvyys notkahtaa. </strong>Heidän muutto maasta on vilkastunut tämän vuosikymmenen.&nbsp; Syntyvyyden osalta pitää huomioida toinenkin komponentti, eli ulkomaalaistaustaiset naiset (mm. venäläisiä). Heitä muutti Suomeen yhä enemmän koko 2000-luvun mutta tasaantuen 2010-luvulla eli laskevan syntyvyyden aikana. Naisten nettomaahanmuutto oli heidän (useimmin venäläisten) ansiosta selvästi positiivinen ja ulkomaalaistaustaiset äidit tekivät yli 6500 lasta 2016 ja määrä on lisääntynyt järkähtämättä koko 2000-luvun. 13 % syntyneistä lapsista tuli 2016 ulkomaalaistaustaiselle äidille. Heidän tausta joukkona on hyvin kirjava. Ns. muun kielisten ryhmä on yleisin.</p><p>&nbsp;</p><p>Voitaneen lopuksi todeta, että kantasuomalaisten nuorten naisten innokas muutto maasta ja ulkomaalaisten nuorten naisten tasaantunut maahanmuutto näyttävät laskevan syntyvyyttä. Historian tarkastelussa kurjat olot vievät lapsihaluja. Nykyään epävarmuutta luovat julkisen sektorin määräaikaistehtailut ja kitsastelu naisten palkkaamisessa ylipäätään. <em>Pelasta kansan tulevaisuus, anna naiselle töitä.</em></p><p>Joka tapauksessa nähnemme käänteen syntyvyydessä, kuten tähänkin saakka joka kerta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt on kohuttu syntyvyyden laskusta, minkä katsotaan uhkaavan koko kansan tulevaisuutta. Synnytyssairaalat kiinni, eläkejärjestelmät romuksi ja tietenkin se joku kestävyysvaje.

 

Se on totta, syntyvyys on laskenut varsin häijyn näköisesti 2011 alkaen. Huomio on syystäkin kiinnittynyt siihen. Ongelma on, etteivät ainakaan argumentoineet tiedä syytä ilmiöön. Kannattaa lisäksi katsoa kyseistä käyrää myös taaemmas. Vuosina 1993-2002 syntyvyys laski saman verran, noin 10000 lasta. Sen jälkeen syntyvyys nousi 2003-2010 puolet takaisin. Voimme siis todeta syntyvyyden vaihtelevan kausittain, eikä se ole vain laskenut mutta myös noussut vuosikausia 2000-luvulla.

 

Syntyvyys on laskenut jyrkästi joka vuosikymmenenä paitsi 2000-luvulla ja aina kun on ollut laskua, on myös ollut nousua. Todella pitkässä historian tarkastelussa huomataan myös jotain muuta. Syntyneiden määrä lähti trendinä ensimmäisen kerran laskuun 1910. Suomi on siis koko itsenäisen historiansa ollut suuria ikäluokkia huomioon ottamatta laskevan syntyvyyden kansakunta, mikä ei ole poikkeavaa. Suurten ikäluokkien jälkeen palasimme 70-luvulla pitkäaikaiselle trendilinjalle. Syntyvyyden aleneminen on ollut vuosikymmen toisensa jälkeen maltillisempaa. Ilmeisesti jonkinlainen "luonnollinen" perustaso on löytymässä.

 

Suuret ikäluokat olivat iso poikkeus ja mielenkiintoista on havaita, milloin se aikakausi loppui. Niin kävi tasan silloin, kun lapsentekoikäisiä aikuisia muutti suurina joukkoina Ruotsiin. Vastaavasti 1900-luvun alusta ensimmäiseen maailmansotaan saakka Suomesta muutti kymmenen kaksikymmentä tuhatta vuosittain Amerikkaan. Hekin lapsentekoikäisiä. Kun synnyttäjät vähenivät, se mahtoi osaltaan vähentää syntyneiden määrääkin 1910 alkaen. 30-luvun lama puolestaan laski syntyvyyden silloisen historian matalimmaksi.

 

Parhaiten tähän artikkeliin liitetyistä tilastoista syntyvyyteen korreloi kantasuomalaisten nuorten naisten nettomaahanmuutto. Se on ollut pakkasella 0-2000 hlöä vuosittain vuodesta 1991 ja aina eniten kun syntyvyyskin on matala. Juuri kantasuomalaisille äideille on niitä lapsia syntynyt tällä vuosikymmenellä vähemmän. Kun nuoret naiset muuttavat maasta, syntyvyys notkahtaa. Heidän muutto maasta on vilkastunut tämän vuosikymmenen.  Syntyvyyden osalta pitää huomioida toinenkin komponentti, eli ulkomaalaistaustaiset naiset (mm. venäläisiä). Heitä muutti Suomeen yhä enemmän koko 2000-luvun mutta tasaantuen 2010-luvulla eli laskevan syntyvyyden aikana. Naisten nettomaahanmuutto oli heidän (useimmin venäläisten) ansiosta selvästi positiivinen ja ulkomaalaistaustaiset äidit tekivät yli 6500 lasta 2016 ja määrä on lisääntynyt järkähtämättä koko 2000-luvun. 13 % syntyneistä lapsista tuli 2016 ulkomaalaistaustaiselle äidille. Heidän tausta joukkona on hyvin kirjava. Ns. muun kielisten ryhmä on yleisin.

 

Voitaneen lopuksi todeta, että kantasuomalaisten nuorten naisten innokas muutto maasta ja ulkomaalaisten nuorten naisten tasaantunut maahanmuutto näyttävät laskevan syntyvyyttä. Historian tarkastelussa kurjat olot vievät lapsihaluja. Nykyään epävarmuutta luovat julkisen sektorin määräaikaistehtailut ja kitsastelu naisten palkkaamisessa ylipäätään. Pelasta kansan tulevaisuus, anna naiselle töitä.

Joka tapauksessa nähnemme käänteen syntyvyydessä, kuten tähänkin saakka joka kerta.

]]>
0 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264346-kuolemmeko-me-suomalaiset-oikeasti-sukupuuttoon#comments Alhainen syntyvyys Nettomaahanmuutto Sun, 18 Nov 2018 07:49:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264346-kuolemmeko-me-suomalaiset-oikeasti-sukupuuttoon
Analyysi: kaupungistuminen kiihtyy vs. tilastot http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264328-analyysi-kaupungistuminen-kiihtyy-vs-tilastot <p><strong>Julkisuudessa on jälleen useaan kertaan uutisoitu kaupungistumisen <em>kiihtyvän </em>Suomessa. Mitä kertovat tilastot?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tässä muutama esimerkki tuoreista ulostuloista:</p><p>Erkki Heikkinen, <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/asuntomarkkinoilla-ei-ole-hiipumisen-merkkeja-kaupungistuminen-tulee-kiihtymaan-edelleen/801eb038-c1f3-3286-b573-ce22a5fcdb74">Kiinteistömaailma</a>: &quot;Kaupungistuminen tulee kiihtymään edelleen.&quot;</p><p>Juhana Brotherus, <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/suomen-elpyminen-kesti-vuosikymmenen-vuoden-2008-finanssikriisin-menetykset-on-nyt-kuitattu-200661326">Hypo</a>: &quot;Kasvun kolme keskeisintä tukipilaria ovat kuitenkin maailmantalous, vertailukohdan vaisuus ja kaupungistumisen kiihtyminen.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Maailmanpankin tarjoama tilasto vuodesta 1960 alkaen kertoo kaupunkiväestön lisääntyvän vuosi vuodelta suhteellisesti vähemmän ja vähemmän (<a href="https://data.worldbank.org/indicator/SP.URB.GROW?end=2017&amp;locations=FI&amp;start=1960&amp;view=chart">kuva 1</a>). Yksinkertainen selitys on, että kaupunkien ulkopuolella asuu vähemmän ihmisiä, joten on vähemmän muuttajiakin. <a href="https://data.worldbank.org/indicator/SP.URB.TOTL.IN.ZS?end=2017&amp;locations=FI&amp;start=1960&amp;view=chart">Kuva 2</a> puolestaan kertoo kaupungeissa asuvien osuuden kasvaneen vuodesta 1990 alkaen selvästi hitaammin kuin aiemmin ja on viime vuosina ollut vieläkin hitaampaa. Kuvasta selviää myös kansainvälisten mittareiden mukainen kaupungistumisaste Suomessa, mikä keikkuu jo 85 % tienoilla. Suomessa, kuten olen useasti tuonut esiin, käytetään erheellistä mittaria kaupungistumisesta, kuten <a href="https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/kaupungistuminen-viimeaikainen-ilmio-vai-pitkaan-jatkunut-kehityskulku">täällä</a>. Jostain syystä tämä ero ei ilmeisesti häiritse tai saa miettimään syytä siihen. (Syyhän on erilainen tilastointitapa, josta olen aiemmin <a href="http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/06/12/suomi-on-pohjolan-kaupungistunein-maa">kirjoittanut</a>.)</p><p>&nbsp;</p><p>Voisiko sitten Uusimaa imuroida maakunnat tyhjiksi, vaikka koko Suomen tason tilastot näyttävät toista? <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/f879f4ab-0414-4d8a-8acc-222467dab65f">Kuvasta 3 </a>nähdään, että suomalaistaustaisia on muuttanut Uudellemaalle sangen samoissa määrin 90-luvulta lähtien. Nousukausina muutetaan useammin ja laskukausina vähemmän ja eniten muista suurista kaupungeista. Sen sijaan ulkomaalaistaustaiset muuttavat kiihtyvään tahtiin maakunnista Uudellemaalle, kuten ulkomailtakin. Edes Helsingin seutukunnan absoluuttinen väkiluku ei näytä <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/501d366b-ec2c-4040-8de5-2634e73dbf5a">kuvan 4</a> mukaan kasvavan sen jyrkemmin kuin ennenkään vaan varsin suoraviivaisesti ja siitä yhä enemmän on ulkomaalaistaustaisia. Molemmista voidaan menneiden perusteella ennustaa, että suomalaisten muutto Uudellemaalle hiipuu seuraavan taantuman ja työtarjonnan hiipumisen myötä mutta vastaavasti ulkomaalaistaustaisten muutto kiihtyy työtarjonnasta riippumattomasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteenvetona voidaan todeta, että innokkaasta saarnaamisesta huolimatta kaupungistuminen ei <em>kiihdy</em> Suomessa ainakaan yllä mainittujen keskeisten tilastojen perusteella. Myytistä olisi syytä luopua oikean tilannekuvan takia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa on jälleen useaan kertaan uutisoitu kaupungistumisen kiihtyvän Suomessa. Mitä kertovat tilastot?

 

Tässä muutama esimerkki tuoreista ulostuloista:

Erkki Heikkinen, Kiinteistömaailma: "Kaupungistuminen tulee kiihtymään edelleen."

Juhana Brotherus, Hypo: "Kasvun kolme keskeisintä tukipilaria ovat kuitenkin maailmantalous, vertailukohdan vaisuus ja kaupungistumisen kiihtyminen."

 

Maailmanpankin tarjoama tilasto vuodesta 1960 alkaen kertoo kaupunkiväestön lisääntyvän vuosi vuodelta suhteellisesti vähemmän ja vähemmän (kuva 1). Yksinkertainen selitys on, että kaupunkien ulkopuolella asuu vähemmän ihmisiä, joten on vähemmän muuttajiakin. Kuva 2 puolestaan kertoo kaupungeissa asuvien osuuden kasvaneen vuodesta 1990 alkaen selvästi hitaammin kuin aiemmin ja on viime vuosina ollut vieläkin hitaampaa. Kuvasta selviää myös kansainvälisten mittareiden mukainen kaupungistumisaste Suomessa, mikä keikkuu jo 85 % tienoilla. Suomessa, kuten olen useasti tuonut esiin, käytetään erheellistä mittaria kaupungistumisesta, kuten täällä. Jostain syystä tämä ero ei ilmeisesti häiritse tai saa miettimään syytä siihen. (Syyhän on erilainen tilastointitapa, josta olen aiemmin kirjoittanut.)

 

Voisiko sitten Uusimaa imuroida maakunnat tyhjiksi, vaikka koko Suomen tason tilastot näyttävät toista? Kuvasta 3 nähdään, että suomalaistaustaisia on muuttanut Uudellemaalle sangen samoissa määrin 90-luvulta lähtien. Nousukausina muutetaan useammin ja laskukausina vähemmän ja eniten muista suurista kaupungeista. Sen sijaan ulkomaalaistaustaiset muuttavat kiihtyvään tahtiin maakunnista Uudellemaalle, kuten ulkomailtakin. Edes Helsingin seutukunnan absoluuttinen väkiluku ei näytä kuvan 4 mukaan kasvavan sen jyrkemmin kuin ennenkään vaan varsin suoraviivaisesti ja siitä yhä enemmän on ulkomaalaistaustaisia. Molemmista voidaan menneiden perusteella ennustaa, että suomalaisten muutto Uudellemaalle hiipuu seuraavan taantuman ja työtarjonnan hiipumisen myötä mutta vastaavasti ulkomaalaistaustaisten muutto kiihtyy työtarjonnasta riippumattomasti.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että innokkaasta saarnaamisesta huolimatta kaupungistuminen ei kiihdy Suomessa ainakaan yllä mainittujen keskeisten tilastojen perusteella. Myytistä olisi syytä luopua oikean tilannekuvan takia.

]]>
2 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264328-analyysi-kaupungistuminen-kiihtyy-vs-tilastot#comments Kaupungistuminen Valeuutiset Sat, 17 Nov 2018 09:56:32 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264328-analyysi-kaupungistuminen-kiihtyy-vs-tilastot
Mitä jäi toimittajilta taas kertomatta? Tässä pari juttua http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264017-mita-jai-toimittajilta-taas-kertomatta-tassa-pari-juttua <p><strong>Oletko kuullut, että työvoiman saatavuusharkinnasta on tehty tutkimus? Jos et, syyksi voi todeta sen, että aatemedia on vaiennut sen kuoliaaksi.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suomen Perusta <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisut/">julkaisi </a>aiheesta tutkimuksen viime kuun lopulla. Aihe on ajankohtainen ja vähän väliä uutisissa, joten tutkimus porautuu oikeaan aikaan oikeaan asiaan. Se myös ampuu alas lukuisia joko tietoisesti tai tietämättömyydessä levitettyjä myyttejä. Pääarkkitehdit väärien tietojen levittämisessä ovat olleet Juha Sipilä ja Petteri Orpo. Pääasiallisia löytöjä tutkimuksesta ovat:</p><p><strong>Vahvistui </strong>se, että saatavuusharkintaa sovelletaan todellakin vain halpaan ja ylitarjottuun työvoimaan, kuten siivoojiin. Saatavuusharkinnan poisto EI siksi paranna lainkaan huippuosaajien saamista maahan. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Maahan tuodaan jatkuvasti osaajia ilman saatavuusharkintaa. Oma ongelmansa on se, ettei viranomaisia ole riittävästi käsittelevässä oleskelulupia mutta Orpo ja Sipilän poikahan ne voivat asian hoitaa kuntoon.</p><p><strong>Havaittiin </strong>se, että työn perässä maahan tulleista osa päätyy jossain vaiheessa työttömäksi, eikä enää näytä saavan työtä. Ryhmänä heidän työllisyytensä täten huononee ajan saatossa.</p><p><strong>Työn perässä tulleiden </strong>perässä tulevat puolisot ja heidän työllisyytensä on yleensä huono.</p><p>Tutkimus siis osoitti, että koko saatavuusharkintakeskustelu osaajista on ohi ampuvaa hömppää, jota johtavat etenkin hallituksemme johtohahmot ja että työn perässä tulijoita perheineen valuu työttömiksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Toinen ohitettu asia: tapaus Kavanaughin jälkinäytös</strong></p><p><strong>Mitä tulee Brett Kavanaughin syyttäjiin</strong>, niistä Julie Swetnick näyttää tekaisseen oman tarinansa. Niin ikään hän on itse <a href="https://dailycaller.com/wp-content/uploads/2018/09/Julie-Swetnick-WebTrends.pdf">ollut syytettynä </a>seksuaalisesta ahdistelusta ja väärennöksestä. Oikeus totesi hänen myös mustamaalanneen julkisesti työnantajaansa. Swetnickin tapaan myös Judy Munro-Leighton,&nbsp;liberaaliaktivistiksi kuvattu, <a href="https://www.breitbart.com/politics/2018/11/02/brett-kavanaugh-rape-accuser-admits-she-made-up-her-story-doj-fbi/">tekaisi </a>tarinansa (tutkintaraportti s. 26). Itse päätähtönen, Christine Blasey Ford, puolestaan on voinut <a href="https://www.foxnews.com/politics/senate-report-reveals-mans-encounter-with-ford-that-fits-her-allegations-against-kavanaugh">sotkea </a>Kavanaughin saman näköiseen mieheen. Eräs näet osasi kuvata tapauksen tarkoin ennen julkisuudessa esiintyneitä tietoja. Tapaus näyttäytyy demokraattinaisten nolona pahanpuhumisena. Sutta ei kannata huutaa suotta montaa kertaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Median aatteellisuus: </strong>amerikkalaisesta mediakentästä on tehty analyysi puolueellisuuden osalta. Itse kukin voi olla omaa mieltään analyysin paikkansa pitävyydestä, mutta voi sitä ainakin <a href="https://www.adfontesmedia.com/media-bias-chart-3-1-minor-updates-based-constructive-feedback/">vilkaista </a>ajatusten herättämiseksi. Ei yllätä, että Infowarsit sun muut ovat luokiteltuna propagandaosastolle, mutta Suomessakin usein lainatut Huffington Post ja CNN ovat mielenkiintoisesti varsin alhaalla ja luokiteltu jotakuinkin ryhmään &quot;valikoivat tai puutteelliset tarinat sekä epäreilut tulkinnat&quot;. Se on huolestuttavaa meidän suomalaisten tilannekuvan oikeellisuuden kannalta. Kuvaus kyseisestä ryhmästä tuntuu sopivan moneen suomalaiseen mediataloon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oletko kuullut, että työvoiman saatavuusharkinnasta on tehty tutkimus? Jos et, syyksi voi todeta sen, että aatemedia on vaiennut sen kuoliaaksi.

 

Suomen Perusta julkaisi aiheesta tutkimuksen viime kuun lopulla. Aihe on ajankohtainen ja vähän väliä uutisissa, joten tutkimus porautuu oikeaan aikaan oikeaan asiaan. Se myös ampuu alas lukuisia joko tietoisesti tai tietämättömyydessä levitettyjä myyttejä. Pääarkkitehdit väärien tietojen levittämisessä ovat olleet Juha Sipilä ja Petteri Orpo. Pääasiallisia löytöjä tutkimuksesta ovat:

Vahvistui se, että saatavuusharkintaa sovelletaan todellakin vain halpaan ja ylitarjottuun työvoimaan, kuten siivoojiin. Saatavuusharkinnan poisto EI siksi paranna lainkaan huippuosaajien saamista maahan. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Maahan tuodaan jatkuvasti osaajia ilman saatavuusharkintaa. Oma ongelmansa on se, ettei viranomaisia ole riittävästi käsittelevässä oleskelulupia mutta Orpo ja Sipilän poikahan ne voivat asian hoitaa kuntoon.

Havaittiin se, että työn perässä maahan tulleista osa päätyy jossain vaiheessa työttömäksi, eikä enää näytä saavan työtä. Ryhmänä heidän työllisyytensä täten huononee ajan saatossa.

Työn perässä tulleiden perässä tulevat puolisot ja heidän työllisyytensä on yleensä huono.

Tutkimus siis osoitti, että koko saatavuusharkintakeskustelu osaajista on ohi ampuvaa hömppää, jota johtavat etenkin hallituksemme johtohahmot ja että työn perässä tulijoita perheineen valuu työttömiksi.

 

Toinen ohitettu asia: tapaus Kavanaughin jälkinäytös

Mitä tulee Brett Kavanaughin syyttäjiin, niistä Julie Swetnick näyttää tekaisseen oman tarinansa. Niin ikään hän on itse ollut syytettynä seksuaalisesta ahdistelusta ja väärennöksestä. Oikeus totesi hänen myös mustamaalanneen julkisesti työnantajaansa. Swetnickin tapaan myös Judy Munro-Leighton, liberaaliaktivistiksi kuvattu, tekaisi tarinansa (tutkintaraportti s. 26). Itse päätähtönen, Christine Blasey Ford, puolestaan on voinut sotkea Kavanaughin saman näköiseen mieheen. Eräs näet osasi kuvata tapauksen tarkoin ennen julkisuudessa esiintyneitä tietoja. Tapaus näyttäytyy demokraattinaisten nolona pahanpuhumisena. Sutta ei kannata huutaa suotta montaa kertaa.

 

Median aatteellisuus: amerikkalaisesta mediakentästä on tehty analyysi puolueellisuuden osalta. Itse kukin voi olla omaa mieltään analyysin paikkansa pitävyydestä, mutta voi sitä ainakin vilkaista ajatusten herättämiseksi. Ei yllätä, että Infowarsit sun muut ovat luokiteltuna propagandaosastolle, mutta Suomessakin usein lainatut Huffington Post ja CNN ovat mielenkiintoisesti varsin alhaalla ja luokiteltu jotakuinkin ryhmään "valikoivat tai puutteelliset tarinat sekä epäreilut tulkinnat". Se on huolestuttavaa meidän suomalaisten tilannekuvan oikeellisuuden kannalta. Kuvaus kyseisestä ryhmästä tuntuu sopivan moneen suomalaiseen mediataloon.

]]>
26 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264017-mita-jai-toimittajilta-taas-kertomatta-tassa-pari-juttua#comments Brett Kavanaugh Mediakritiikki Saatavuusharkinta Sun, 11 Nov 2018 16:38:49 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264017-mita-jai-toimittajilta-taas-kertomatta-tassa-pari-juttua
Juha Sipilä uhoaa 100000 hallituksen työllistämästä - faktoja etsimässä http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa <p><strong>Sipilä:&quot;Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä.&quot; Huoh, näinköhän...</strong></p><p>&nbsp;</p><p>On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat <em>hallituksen </em>toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiky</strong></p><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/paaministeri-juha-sipilan-esittelypuheenvuoro-eduskunnan-tiedonantokeskustelussa-16-10-2018">Sipilä</a>:&quot;Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2018/04/Raportti2017.pdf">Talouspolitiikan arviontineuvosto</a> (s. 19): &quot;Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen.&quot; (julkaistu 01/2018)</p><p>Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?</p><p>Palkansaajien tutkimuslaitoksen <a href="https://www.labour.fi/ptblogi/2016/04/06/laskelmia-kilpailukykysopimuksen-vaikutuksista/">arvio </a>kikyn työllisyyden <em>nettovaikutuksista </em>oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-hurraavat-kiky-sopimusta-pahin-ongelma-on-useita-vuosia-jatkunut-heikko-tuottavuuskehitys/744b902b-da52-3782-9523-a839efe54510">tämäkään </a>3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/puolet-yksityissektorin-tyontekijoista-valttynyt-tyoajan-kiky-pidennykselta-parannus-voi-jaada-saavuttamatta-nailla-toteutusmaarilla/0b9f3903-7977-368c-908f-8c4b8610a77a">kertoi </a>syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis <a href="https://tradingeconomics.com/finland/capacity-utilization">kapasiteetin käyttöaste</a> nousee, <a href="https://tradingeconomics.com/finland/productivity">tuottavuuskin </a>noussee.</p><p>&nbsp;</p><p>Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllisyys</strong></p><p>Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan <a href="https://vnk.fi/documents/10616/7477009/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf/11657bf5-9242-41a3-8afa-52e64b60ec3e/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf.pdf">tutkimukseen</a>, jossa (siinäkin) <em>laskennallisesti</em> arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?</p><p>&nbsp;</p><p>Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_011.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3e8503da-9618-4572-b40f-a8a1cb2097cf">Työllisiä </a>oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_001.px/table/tableViewLayout2/?rxid=658329e7-1cad-435e-b758-e29fd68ef600">Työttömiä </a>oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015<em>. </em>Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_016.px/?rxid=a10063bb-015e-467d-9a5e-0f87c95f1a00">osa-aikaisten määrä</a> ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa &quot;työvoiman ulkopuolella&quot; (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.</p><p>Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta <em>puoleen </em>ja <em>siitä </em>pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilä:"Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä." Huoh, näinköhän...

 

On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat hallituksen toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.

 

Kiky

Sipilä:"Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun."

 

Talouspolitiikan arviontineuvosto (s. 19): "Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen." (julkaistu 01/2018)

Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvio kikyn työllisyyden nettovaikutuksista oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä tämäkään 3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista kertoi syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.

 

Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis kapasiteetin käyttöaste nousee, tuottavuuskin noussee.

 

Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.

 

Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.

 

Työllisyys

Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan tutkimukseen, jossa (siinäkin) laskennallisesti arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?

 

Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan Työllisiä oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. Työttömiä oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015. Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja osa-aikaisten määrä ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa "työvoiman ulkopuolella" (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.

Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta puoleen ja siitä pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?

 

Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.

]]>
3 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa#comments Juha Sipilä Juha Sipilän hallitus Mediakritiikki Työllisyys Työttömyys Sat, 27 Oct 2018 12:14:23 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa
Tätä toimittajat eivät halua sinun tietää Trumpista http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262858-tata-toimittajat-eivat-halua-sinun-tietaa-trumpista <p><strong>Kuten moni tietää, vasemmistohenkinen valtamediamme vaikenee, jos olisi Trumpista positiivista kerrottavaa. Mitä uutisia siis on ajettu marginaaliin tai jätetty kokonaan kertomatta?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Trump tunnetusti kiertää maata puhumassa kansalle, eikä yleisöstä ole pulaa. Esimerkkinä Arizonan tapahtuma, missä ties kuinka monet (ainakin tuhannet) kiinnostuneet <a href="https://www.breitbart.com/politics/2018/10/19/live-updates-trump-holds-arizona-rally/">joutuivat jäämään ulos</a> ja seurasivat puhetta jättinäytöltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin kannatuksen alenemisesta uutisoitiin Suomessa hanakasti kauden alussa, mutta toimittajien näppissormia alkoi väsyttämään, kun kannatus <em>lähti nousuun</em>. Nyt Trump on lähestymässä Obaman kannatusta yli 600 päivän presidenttiyden jälkeen. Kannatus on itse asiassa varsin sitkeää sorttia, sillä yleensä se laskee kauden mittaan. Vertailua muihin presidentteihin voi tehdä <a href="https://projects.fivethirtyeight.com/trump-approval-ratings/">täällä</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin kannattajia on leimattu syrjäytyneiksi taantuvien seutujen asukkaiksi. Maalla kannattajia toki on suhteessa enemmän, mutta vaaleissa Trump voitti <a href="https://www.statista.com/statistics/631244/voter-turnout-of-the-exit-polls-of-the-2016-elections-by-income/">yli 50.000 dollarin</a> vuosituloisten suosion. Hillary Clinton oli se pienituloisten suosikki. Kaupungeissa kilpailun ratkaisi luultavasti se, että niissä asuu runsaasti mustia ja hispaanoja. Lisäksi Trumpin äänestäjistä 44 prosentilla oli korkeakouluopintoja, kun aikuisen väestön keskiarvo on vaatimattomammin 29 % (linkki yllä).</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikeneminen on toimittajan ensimmäinen vale. Koska he välittävät etenkin Suomessa uutisia aatteellisesti valikoiden, on hyvä seurata uutisia maailmalta itse.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten moni tietää, vasemmistohenkinen valtamediamme vaikenee, jos olisi Trumpista positiivista kerrottavaa. Mitä uutisia siis on ajettu marginaaliin tai jätetty kokonaan kertomatta?

 

Trump tunnetusti kiertää maata puhumassa kansalle, eikä yleisöstä ole pulaa. Esimerkkinä Arizonan tapahtuma, missä ties kuinka monet (ainakin tuhannet) kiinnostuneet joutuivat jäämään ulos ja seurasivat puhetta jättinäytöltä.

 

Trumpin kannatuksen alenemisesta uutisoitiin Suomessa hanakasti kauden alussa, mutta toimittajien näppissormia alkoi väsyttämään, kun kannatus lähti nousuun. Nyt Trump on lähestymässä Obaman kannatusta yli 600 päivän presidenttiyden jälkeen. Kannatus on itse asiassa varsin sitkeää sorttia, sillä yleensä se laskee kauden mittaan. Vertailua muihin presidentteihin voi tehdä täällä.

 

Trumpin kannattajia on leimattu syrjäytyneiksi taantuvien seutujen asukkaiksi. Maalla kannattajia toki on suhteessa enemmän, mutta vaaleissa Trump voitti yli 50.000 dollarin vuosituloisten suosion. Hillary Clinton oli se pienituloisten suosikki. Kaupungeissa kilpailun ratkaisi luultavasti se, että niissä asuu runsaasti mustia ja hispaanoja. Lisäksi Trumpin äänestäjistä 44 prosentilla oli korkeakouluopintoja, kun aikuisen väestön keskiarvo on vaatimattomammin 29 % (linkki yllä).

 

Vaikeneminen on toimittajan ensimmäinen vale. Koska he välittävät etenkin Suomessa uutisia aatteellisesti valikoiden, on hyvä seurata uutisia maailmalta itse.

]]>
118 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262858-tata-toimittajat-eivat-halua-sinun-tietaa-trumpista#comments Donald Trump Mediakritiikki Valtamedia Sat, 20 Oct 2018 13:51:50 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262858-tata-toimittajat-eivat-halua-sinun-tietaa-trumpista
Tapaukset Lokka ja Louhimies - Ylen uskottavuus koetuksella toimittajien takia http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262787-tapaukset-lokka-ja-louhimies-ylen-uskottavuus-koetuksella-toimittajien-takia <p><strong>Ylen toimittaja, Johanna Vehkoo, on<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10454594"> saamassa syytteen</a> maahanmuuttoa kritisoivan aktivistin ja valtuutetun kunnianloukkauksesta. Vehkoo oli mm. väittänyt rasistiksi. Toisaalla Aku Louhimies <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yrittaako-aku-louhimiesta-vainoava-ylen-toimittaja-tahallaan-tuhota-taman-uramahdollisuudet-ohjaaja-kertoo-erittain-poikkeuksellisista-yhteydenotoista-bbclle/">syyttää </a>Yleä joistain perättömistä väitteistä tapauksensa osalta ja että vapaalla oleva toimittaja, Sara Rigatelli, omia sanojani käyttäen vainoaa ja Louhimies on menettämässä työnsä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Miltä Rigatellin touhu näyttää? Se näyttää vainoamiselta. Ei Louhimies kuin kukaan muukaan asianosainen ole saanut tuomiota mistään. Johtamistapa on ollut kova, mutta minulle on ollut yllätys, että Louhimies olisi häirinnyt seksuaalisesti. Joidenkin mielestä alistaminen on seksuaalista, mutta niinhän sitä kaikkea voi nähdä seksuaalisena halutessaan. Toki, mistäpä ulkopuolisena tiedän. Tapaus on jäänyt sekalaisten väitteiden sopaksi, johon tulisi vasta oikeudenkäynnin myötä parempi tutkinta, eivätkä toimittajat olisi tuomareina. Yleisesti ottaen työilmapiiriasiat olisi syytä käsitellä organisaation sisällä. Se sallii väärintekijöille uuden alun, kun on mahdollisuus uusiin töihin. Se on vilpitön tavoite, joka tulee lähtökohtaisesti sallia kaikille ihmisille.</p><p>&nbsp;</p><p>Vertaus: jos joku on menneisyydessään saanut oikeudessa tuomion ja siitä vihiä saanut toimittaja soittelee tuomion saaneen uusille työnantajille irtisanomisseuraamuksin, niin tuomionsa sovittanut ei tosiasiallisesti ole tuomiotaan sovittanut. Silloin herää kysymys, <em>milloin väärinkäytös on sitten sovitettu</em>, jos ei oikeuden tuomion kärsimisen myötä ja <em>ovatko muut seuraamukset järkevässä suhteessa väärintekoon</em>? Louhimiehen osalta tuomio on tullut julkisuudesta. Jos tavis olisi Louhimiehen tapauksessa tehnyt &quot;rigatellit&quot;, se olisi ajojahtia. Suurin osa meistä nähnee yhtenä toimittajan motiivina halun jahdata Louhimiestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen Kuvalehden toimittaja käänsi Rigatellin toiminnan virkavapaalla väistämättömäksi ja asianmukaiseksi <em>tiedonhankinnaksi</em>. Tosiasiassa toimittaja <em>välitti </em>tietoa kysymyksen muodossa BBC:lle. Kysymykseksi muotoiltu lause ei poista sen informaatiosisältöä. Siinä missä oikeuslaitos pohtii tekojen vaikuttavuutta, olisi vastuullisen toimittajan syytä tehdä samoin. Aivan kuten meidän tavallisten kansalaisten tulee pohtia.</p><p>&nbsp;</p><p>Elokuvien ohjaamisessa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muillakin aloilla. Kohun myötä Louhimies hyvin suurella todennäköisyydellä on muuttanut johtamistapaansa. Ei siis olle tarvetta varoittaa siitä ketään. Koska Louhimiestä syyttävät näyttelijät eivät ole nähneet tarpeen lähteä oikeuteen, sivullisina olettanemme heidän pitävän Louhimiehen saamaa kohtelua riittävänä rangaistuksena. Jos nyt kaikki edes rangaistusta kaipaavat. Nyt Aku Louhimies on sotkettu ilmeisesti aiheetta överiksi menneeseen #metoo-kampanjaan kenties Brittein saaria myöten ja johtamistapaa tunnutaan käsiteltävän kuin tuomittua rikosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Elämä ja oikeuslaitos langettavat tuomionsa. Meillä ihmisillä on omat mieltymyksemme siitä, mikä on riittävä tuomio, kärsimys, rangaistus tai opetus. Minusta Louhimies on julkisen tuomionsa suorittanut ja siitä luultavasti oppinut. Samoin tuntuvat monet ajattelevan. Toimittajan työ voi kääntyä häntä vastaan, jos se sotii ihmisten moraalia vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan toisaalla kolkutellaan jo tuomioistuimen ovea. Syytettynä on Ylen toimittaja. Meillä on siis kaksi tapausta: monien kansalaisten moraali kyseenalaistaa ja oikeuslaitos uhkaa Yleä. Olen sitä odottanutkin joidenkin toimittajien revittelyiden johdosta. Olisiko mietinnän paikka?</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Metsäkedon tapaus mukaan ottaen näissä kaikissa naiset ovat keskiössä hyvin perinteisessä naismaisessa näkökulmassa: juonitellaan, juorutaan ja mustamaalataan. Sama toistuu myös politiikassa vasemmiston naispoliitikkojen toimesta. Tarvitsemme kuria. Olen tyytyväinen, että sitä on haettu oikeudesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen toimittaja, Johanna Vehkoo, on saamassa syytteen maahanmuuttoa kritisoivan aktivistin ja valtuutetun kunnianloukkauksesta. Vehkoo oli mm. väittänyt rasistiksi. Toisaalla Aku Louhimies syyttää Yleä joistain perättömistä väitteistä tapauksensa osalta ja että vapaalla oleva toimittaja, Sara Rigatelli, omia sanojani käyttäen vainoaa ja Louhimies on menettämässä työnsä.

 

Miltä Rigatellin touhu näyttää? Se näyttää vainoamiselta. Ei Louhimies kuin kukaan muukaan asianosainen ole saanut tuomiota mistään. Johtamistapa on ollut kova, mutta minulle on ollut yllätys, että Louhimies olisi häirinnyt seksuaalisesti. Joidenkin mielestä alistaminen on seksuaalista, mutta niinhän sitä kaikkea voi nähdä seksuaalisena halutessaan. Toki, mistäpä ulkopuolisena tiedän. Tapaus on jäänyt sekalaisten väitteiden sopaksi, johon tulisi vasta oikeudenkäynnin myötä parempi tutkinta, eivätkä toimittajat olisi tuomareina. Yleisesti ottaen työilmapiiriasiat olisi syytä käsitellä organisaation sisällä. Se sallii väärintekijöille uuden alun, kun on mahdollisuus uusiin töihin. Se on vilpitön tavoite, joka tulee lähtökohtaisesti sallia kaikille ihmisille.

 

Vertaus: jos joku on menneisyydessään saanut oikeudessa tuomion ja siitä vihiä saanut toimittaja soittelee tuomion saaneen uusille työnantajille irtisanomisseuraamuksin, niin tuomionsa sovittanut ei tosiasiallisesti ole tuomiotaan sovittanut. Silloin herää kysymys, milloin väärinkäytös on sitten sovitettu, jos ei oikeuden tuomion kärsimisen myötä ja ovatko muut seuraamukset järkevässä suhteessa väärintekoon? Louhimiehen osalta tuomio on tullut julkisuudesta. Jos tavis olisi Louhimiehen tapauksessa tehnyt "rigatellit", se olisi ajojahtia. Suurin osa meistä nähnee yhtenä toimittajan motiivina halun jahdata Louhimiestä.

 

Suomen Kuvalehden toimittaja käänsi Rigatellin toiminnan virkavapaalla väistämättömäksi ja asianmukaiseksi tiedonhankinnaksi. Tosiasiassa toimittaja välitti tietoa kysymyksen muodossa BBC:lle. Kysymykseksi muotoiltu lause ei poista sen informaatiosisältöä. Siinä missä oikeuslaitos pohtii tekojen vaikuttavuutta, olisi vastuullisen toimittajan syytä tehdä samoin. Aivan kuten meidän tavallisten kansalaisten tulee pohtia.

 

Elokuvien ohjaamisessa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muillakin aloilla. Kohun myötä Louhimies hyvin suurella todennäköisyydellä on muuttanut johtamistapaansa. Ei siis olle tarvetta varoittaa siitä ketään. Koska Louhimiestä syyttävät näyttelijät eivät ole nähneet tarpeen lähteä oikeuteen, sivullisina olettanemme heidän pitävän Louhimiehen saamaa kohtelua riittävänä rangaistuksena. Jos nyt kaikki edes rangaistusta kaipaavat. Nyt Aku Louhimies on sotkettu ilmeisesti aiheetta överiksi menneeseen #metoo-kampanjaan kenties Brittein saaria myöten ja johtamistapaa tunnutaan käsiteltävän kuin tuomittua rikosta.

 

Elämä ja oikeuslaitos langettavat tuomionsa. Meillä ihmisillä on omat mieltymyksemme siitä, mikä on riittävä tuomio, kärsimys, rangaistus tai opetus. Minusta Louhimies on julkisen tuomionsa suorittanut ja siitä luultavasti oppinut. Samoin tuntuvat monet ajattelevan. Toimittajan työ voi kääntyä häntä vastaan, jos se sotii ihmisten moraalia vastaan.

 

Samaan aikaan toisaalla kolkutellaan jo tuomioistuimen ovea. Syytettynä on Ylen toimittaja. Meillä on siis kaksi tapausta: monien kansalaisten moraali kyseenalaistaa ja oikeuslaitos uhkaa Yleä. Olen sitä odottanutkin joidenkin toimittajien revittelyiden johdosta. Olisiko mietinnän paikka?

 

PS. Metsäkedon tapaus mukaan ottaen näissä kaikissa naiset ovat keskiössä hyvin perinteisessä naismaisessa näkökulmassa: juonitellaan, juorutaan ja mustamaalataan. Sama toistuu myös politiikassa vasemmiston naispoliitikkojen toimesta. Tarvitsemme kuria. Olen tyytyväinen, että sitä on haettu oikeudesta.

]]>
6 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262787-tapaukset-lokka-ja-louhimies-ylen-uskottavuus-koetuksella-toimittajien-takia#comments Ajojahti Aku Louhimies Mediakritiikki Yle Fri, 19 Oct 2018 10:45:24 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262787-tapaukset-lokka-ja-louhimies-ylen-uskottavuus-koetuksella-toimittajien-takia
Dalai-lama ajoi median kriisiin ja peittelyyn http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261307-dalai-lama-ajoi-median-kriisiin-ja-peittelyyn <p><strong>Dalai-lama aiheutti toimittajille kriisin. Hän <a href="https://www.suomenuutiset.fi/dalai-lama-eurooppa-kuuluu-eurooppalaisille-pakolaisten-tulisi-palata-kotiin-uudelleenrakentamaan-kotimaitaan/">sanoi </a>Euroopan kuuluvan eurooppalaisille. Ruotsalaiset mediatalot poistivat pian uutisen sivuiltaan ja vaihtoivat muihin laman sanomisiin. Suomalainen valtaa pitävä vasemmistomedia <a href="https://www.google.com/search?client=firefox-b-ab&amp;ei=6NWfW7KCJsGFrwTLsr7QAw&amp;q=dalai+lama+eurooppa+eurooppalaisille&amp;oq=dalai+lama+euroop&amp;gs_l=psy-ab.1.0.35i39k1j0i13k1j0i13i30k1l3j0i22i30k1l3j0i8i13i30k1l2.17110.18115.0.19745.7.7.0.0.0.0.83.550.7.7.0....0...1.1.64.psy-ab..0.7.545...0j0i3k1j0i131i22i30k1j0i22i10i30k1.0.h8Ja918fs6Q">vaikeni </a>täysin &rdquo;kuuluu eurooppalaisille&rdquo;-uutisesta. Kun lama keskusteli luostareissaan havaitusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seurasi kosto: se <a href="https://www.google.com/search?client=firefox-b-ab&amp;ei=NNafW5SuJI-rrgTpnKXgDw&amp;q=dalai+lama+hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6&amp;oq=dalai+lama+hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6&amp;gs_l=psy-ab.3..33i160k1l2.6883.11583.0.11829.14.14.0.0.0.0.169.1304.11j3.14.0....0...1.1.64.psy-ab..0.12.1085...0j35i39k1j0i3k1j0i19k1j0i22i30i19k1j33i21k1.0.vEePkSeen5g">uutisoitiin </a>isolla rintamalla ja vieläpä vailla todisteita dalai-lamaan siitä syyllisyyttä tahrien. Hänen puheitaan oli siis kokoajan seurattu.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Toimittajat rakentavat tarinoita. Nyt heistä tuli sellainen. Miksi jotain ei uutisoitu ja jos uutisoitiin, niin poistettiin? Miksi jotain uutisoitiin pyhän miehen mainetta tahrivaan tyyliin? Vastaus on varsin selkeä. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-tutkittu-journalistiyliopistot-lapikotaisin-punavihreita/">Murskaava valtaenemmistö</a> (kenties yhdeksän kymmenestä) toimittajista on vasemmistolaisia, vihreitä ja sinivihreitä (kokoomuslaisia vihreitä). Näille vihervasemmistolaisille tärkeintä on taistella hyvyyden puolesta. Heille hyvyyttä on puhua hyvää hyvistä ihmisistä. Hyviä ovat he, jotka eivät puhu pahaa hyvistä. Buddhalaisuus on korkeasti arvostettu vihervasemmistossa. Se ei kirkkokuntana ole tehnyt pahaa, kuten kristinusko ja on osaltaan tuonut länsimaihin ainakin oletetusti hyvyyttä lisääviä harjoitteita, kuten joogan ja meditaation. Se, joka johtaa tällaista uskontoa, on siten arvostetuin arvostetuista, hyvin hyvistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhtäkkiä täysin puskista tämä hyvistä hyvin, yksi &rdquo;omista&rdquo;, väittää samaa kuin vihervasemmiston periviholliset. Kun &rdquo;yksi omista&rdquo; näin pettää, siitä voi seurata syvä järkytys ja syvästi petetty olo. Seuraa epävarmuutta: jos hyvistä hyvin voi pettää, miksei silloin kuka tahansa? Tuloksena on pahimmillaan vainoharhaisuutta, josta taas seuraa kyräilyn kyllästämä ilmapiiri. Se voi johtaa puhdistuksiin. Eikä siinä vielä kaikki. Kun oma maailmankuva on rakennettu hyvyyden varaan ja omat ideologiat on johdettu siitä, myös maailmankuva järkkyy varmimpina pidetyn pilarin petettyä. Kyse ei ole vain siitä, että joku petti vaan siitä, että joku &rdquo;omien joukoista&rdquo; ei uskokaan aatteeseen. Vihervasemmistolainen joutuu täten valitsemaan pohtiiko sitä, onko hyvyys sitä mitä on luullut. Mitä jos itse on väärässä?</p><p>&nbsp;</p><p>Maailmankuvan järkkyminen heikentää turvallisuudentunnetta. Siihen ja muuhun järkytykseen on lääke: kieltäminen ja vastustaminen. Se onnistuu valehtelemalla itselleen, että se joku toinen on väärässä ja itse on oikeassa. On hyvä huomioida tässä yhteydessä, että itselleen valehtelun suhteen ei tarvitse välittää siitä onko oikeassa vai ei. Valhe rakentuu kahdesta: siitä, että <em>uskottelee</em> itsellensä olevansa oikeassa (väite). Se pitää myös sisällään sen, että &rdquo;uskotelma&rdquo; (väitteen perusteet) perustuisi muka oikeasti tosiasioihin. Kun vääriä totuuksia ei voi asia-argumentein kumota, käytetään tunteita, vähättelyä, ylimielisyyttä ja manipulointia.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistomedialla ja -klusterilla oli ennen vahva valta ihmisten mielissä. Reviiri oli laaja. Oli vähän aatteen vihollisia näkyvissä, paljon omia ja epävarmaa hiljaista ihmismassaa. Klusterilla oli määräävä markkina-asema viestinnässä, kun vihervasemmistolaiset (tai punavihreät) toimittajat kirjoittelivat juttujaan maailman luettavaksi. Sitten tulivat netti, some ja populistit. Hiljaisesta ihmismassasta alkoi paljastua yhä enemmän aatteen vihollisia. Kun tätä oli jatkunut tarpeeksi pitkään, toimittajat alkoivat kokea sen aidoksi uhaksi aatteelleen. Sitä piti alkaa vastustaa. Helpoin ja paras keino oli vaieta &rdquo;pahojen&rdquo; hyvyydestä ja heitä auttavista uutisista. Toinen keino oli etsiä heistä jotain pahaa. Jos sellaista ei ollut tarjolla, oli mahdollista esittää heidät ikävässä valossa (ryhtyä toimittajasta &rdquo;dramaturgiksi&rdquo;). Nämä keinot alkoivat ruokkia vastakkain asettelevaa ja kärjistynyttä mielikuvaa vastustajista. Leimatut kokivat kohtelunsa epäreiluksi ja kiihkeimmät (vihervasemmistolaisen) aatteen kannattajat uskoivat kaiken. Vuoden 1918 toisinto oli täällä taas.</p><p>&nbsp;</p><p>Populistien yhä jatkuvat vaalivoitot, netin vihainen puhe, Brexit, Trump ja monet epämiellyttävät paljastukset asioiden (kuten siirtolaiskriisin) todellisesta laidasta ovat kaventaneet vihervasemmistolaisten reviiriä. Mitä nurkkaan ajetummiksi he itsensä kokevat, sitä kärjistyneempiä he ovat. Yhä useampi loikkaa riveistä, koska kokee kärjistyneen ilmapiirin vieraaksi. Loikkaukset ruokkivat keskinäistä epäluuloa entisestään ja jäljellä oleva porukka on yhä vain kiihkeämpää ja vetää puoleensa uusia hengenheimolaisia. Lopulta edessä on tuho.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Sota tulee. </em>Ennen tuhoa taistelu ideologisesta hegemoniasta tullee kärjistymään, pahimmillaan mittoihin, mitä emme haluaisi nähdä. Näemme uuden aikakauden länsimaiden sisäisen mediasodan. Yhdysvalloissa ollaan jo pitkällä. Ainakin totuus tullaan raiskaamaan kerta toisensa jälkeen. Näinkin on jo. Mediaa käytetään härskisti hyväksi valta-asemien pönkittämiseen. Media ja valta naittavat toisensa toisilleen, koska toimittajat eivät voi tehdä kiihkeästi kaipaamiaan poliittisia päätöksiä. Kun heidän ainoa vaikuttamiskeinonsa, toimittaminen, ei tuota asiaan tulosta ja maailmaa uhkaa &rdquo;vääryys&rdquo;, he liittoutuvat yhä tiiviimmin mieluisten vallanpitäjien kanssa. Siten vallanpitäjät voivat turvata asemansa ja media aatteensa. Kun mikä tahansa uhka on tarpeeksi suuri, moni ihminen on valmis pettämään kenet ja minkä tahansa pelastaakseen maailmankuvansa, aatteensa ja viime kädessä aina itsensä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi dalai-lama ei tietenkään mitään yllä olevaa aiheuta ja ainahan voi ottaa opiksi. Valitettavasti itsetutkiskelu ei ole toimittajamaista. Dalai Laman tapaus sattui vain osoittamaan etenkin Suomessa ja Ruotsissa kärkevän selvästi toimittajien rappeutuneen suhtautumisen totuuden välittämisestä herkässä aiheessa. Niinpä oltiin valmiita tahrimaan pyhän miehen maine pedofilialla. Se on osoitus toimittajien heikosti kehittyneestä itsekritiikistä. Länsimaiset arvot saavat jatkossa yhä enemmän hävitä egolle ja valtataistelulle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Dalai-lama aiheutti toimittajille kriisin. Hän sanoi Euroopan kuuluvan eurooppalaisille. Ruotsalaiset mediatalot poistivat pian uutisen sivuiltaan ja vaihtoivat muihin laman sanomisiin. Suomalainen valtaa pitävä vasemmistomedia vaikeni täysin ”kuuluu eurooppalaisille”-uutisesta. Kun lama keskusteli luostareissaan havaitusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seurasi kosto: se uutisoitiin isolla rintamalla ja vieläpä vailla todisteita dalai-lamaan siitä syyllisyyttä tahrien. Hänen puheitaan oli siis kokoajan seurattu.

 

Toimittajat rakentavat tarinoita. Nyt heistä tuli sellainen. Miksi jotain ei uutisoitu ja jos uutisoitiin, niin poistettiin? Miksi jotain uutisoitiin pyhän miehen mainetta tahrivaan tyyliin? Vastaus on varsin selkeä. Murskaava valtaenemmistö (kenties yhdeksän kymmenestä) toimittajista on vasemmistolaisia, vihreitä ja sinivihreitä (kokoomuslaisia vihreitä). Näille vihervasemmistolaisille tärkeintä on taistella hyvyyden puolesta. Heille hyvyyttä on puhua hyvää hyvistä ihmisistä. Hyviä ovat he, jotka eivät puhu pahaa hyvistä. Buddhalaisuus on korkeasti arvostettu vihervasemmistossa. Se ei kirkkokuntana ole tehnyt pahaa, kuten kristinusko ja on osaltaan tuonut länsimaihin ainakin oletetusti hyvyyttä lisääviä harjoitteita, kuten joogan ja meditaation. Se, joka johtaa tällaista uskontoa, on siten arvostetuin arvostetuista, hyvin hyvistä.

 

Yhtäkkiä täysin puskista tämä hyvistä hyvin, yksi ”omista”, väittää samaa kuin vihervasemmiston periviholliset. Kun ”yksi omista” näin pettää, siitä voi seurata syvä järkytys ja syvästi petetty olo. Seuraa epävarmuutta: jos hyvistä hyvin voi pettää, miksei silloin kuka tahansa? Tuloksena on pahimmillaan vainoharhaisuutta, josta taas seuraa kyräilyn kyllästämä ilmapiiri. Se voi johtaa puhdistuksiin. Eikä siinä vielä kaikki. Kun oma maailmankuva on rakennettu hyvyyden varaan ja omat ideologiat on johdettu siitä, myös maailmankuva järkkyy varmimpina pidetyn pilarin petettyä. Kyse ei ole vain siitä, että joku petti vaan siitä, että joku ”omien joukoista” ei uskokaan aatteeseen. Vihervasemmistolainen joutuu täten valitsemaan pohtiiko sitä, onko hyvyys sitä mitä on luullut. Mitä jos itse on väärässä?

 

Maailmankuvan järkkyminen heikentää turvallisuudentunnetta. Siihen ja muuhun järkytykseen on lääke: kieltäminen ja vastustaminen. Se onnistuu valehtelemalla itselleen, että se joku toinen on väärässä ja itse on oikeassa. On hyvä huomioida tässä yhteydessä, että itselleen valehtelun suhteen ei tarvitse välittää siitä onko oikeassa vai ei. Valhe rakentuu kahdesta: siitä, että uskottelee itsellensä olevansa oikeassa (väite). Se pitää myös sisällään sen, että ”uskotelma” (väitteen perusteet) perustuisi muka oikeasti tosiasioihin. Kun vääriä totuuksia ei voi asia-argumentein kumota, käytetään tunteita, vähättelyä, ylimielisyyttä ja manipulointia.

 

Vasemmistomedialla ja -klusterilla oli ennen vahva valta ihmisten mielissä. Reviiri oli laaja. Oli vähän aatteen vihollisia näkyvissä, paljon omia ja epävarmaa hiljaista ihmismassaa. Klusterilla oli määräävä markkina-asema viestinnässä, kun vihervasemmistolaiset (tai punavihreät) toimittajat kirjoittelivat juttujaan maailman luettavaksi. Sitten tulivat netti, some ja populistit. Hiljaisesta ihmismassasta alkoi paljastua yhä enemmän aatteen vihollisia. Kun tätä oli jatkunut tarpeeksi pitkään, toimittajat alkoivat kokea sen aidoksi uhaksi aatteelleen. Sitä piti alkaa vastustaa. Helpoin ja paras keino oli vaieta ”pahojen” hyvyydestä ja heitä auttavista uutisista. Toinen keino oli etsiä heistä jotain pahaa. Jos sellaista ei ollut tarjolla, oli mahdollista esittää heidät ikävässä valossa (ryhtyä toimittajasta ”dramaturgiksi”). Nämä keinot alkoivat ruokkia vastakkain asettelevaa ja kärjistynyttä mielikuvaa vastustajista. Leimatut kokivat kohtelunsa epäreiluksi ja kiihkeimmät (vihervasemmistolaisen) aatteen kannattajat uskoivat kaiken. Vuoden 1918 toisinto oli täällä taas.

 

Populistien yhä jatkuvat vaalivoitot, netin vihainen puhe, Brexit, Trump ja monet epämiellyttävät paljastukset asioiden (kuten siirtolaiskriisin) todellisesta laidasta ovat kaventaneet vihervasemmistolaisten reviiriä. Mitä nurkkaan ajetummiksi he itsensä kokevat, sitä kärjistyneempiä he ovat. Yhä useampi loikkaa riveistä, koska kokee kärjistyneen ilmapiirin vieraaksi. Loikkaukset ruokkivat keskinäistä epäluuloa entisestään ja jäljellä oleva porukka on yhä vain kiihkeämpää ja vetää puoleensa uusia hengenheimolaisia. Lopulta edessä on tuho.

 

Sota tulee. Ennen tuhoa taistelu ideologisesta hegemoniasta tullee kärjistymään, pahimmillaan mittoihin, mitä emme haluaisi nähdä. Näemme uuden aikakauden länsimaiden sisäisen mediasodan. Yhdysvalloissa ollaan jo pitkällä. Ainakin totuus tullaan raiskaamaan kerta toisensa jälkeen. Näinkin on jo. Mediaa käytetään härskisti hyväksi valta-asemien pönkittämiseen. Media ja valta naittavat toisensa toisilleen, koska toimittajat eivät voi tehdä kiihkeästi kaipaamiaan poliittisia päätöksiä. Kun heidän ainoa vaikuttamiskeinonsa, toimittaminen, ei tuota asiaan tulosta ja maailmaa uhkaa ”vääryys”, he liittoutuvat yhä tiiviimmin mieluisten vallanpitäjien kanssa. Siten vallanpitäjät voivat turvata asemansa ja media aatteensa. Kun mikä tahansa uhka on tarpeeksi suuri, moni ihminen on valmis pettämään kenet ja minkä tahansa pelastaakseen maailmankuvansa, aatteensa ja viime kädessä aina itsensä.

 

Yksi dalai-lama ei tietenkään mitään yllä olevaa aiheuta ja ainahan voi ottaa opiksi. Valitettavasti itsetutkiskelu ei ole toimittajamaista. Dalai Laman tapaus sattui vain osoittamaan etenkin Suomessa ja Ruotsissa kärkevän selvästi toimittajien rappeutuneen suhtautumisen totuuden välittämisestä herkässä aiheessa. Niinpä oltiin valmiita tahrimaan pyhän miehen maine pedofilialla. Se on osoitus toimittajien heikosti kehittyneestä itsekritiikistä. Länsimaiset arvot saavat jatkossa yhä enemmän hävitä egolle ja valtataistelulle.

]]>
8 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261307-dalai-lama-ajoi-median-kriisiin-ja-peittelyyn#comments Dalai Lama Maahanmuutto Mediakritiikki Populismi Vihervasemmisto Fri, 21 Sep 2018 07:15:03 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261307-dalai-lama-ajoi-median-kriisiin-ja-peittelyyn
Ketkä sinne kasvukeskuksiin muuttavat? http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260668-ketka-sinne-kasvukeskuksiin-muuttavat <p><strong>Viime aikoina on usein toistettu, että muutto kasvukeskuksiin on kovaa, koska keskukset kasvavat luonnonlain mukaan. Tässä lyhyt tilastollinen tarkastelu Helsingistä, miten asia oikeasti on.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Monet kerrat Suomen kaupunkien kasvua on rinnastettu globaaliin kaupungistumiseen mutta ilmiöillä on selkeät eronsa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa muutetaan suurten kaupunkien slummeihin, eikä kaupunkiväestön osuus ole lähelläkään Suomen länsimaista yli 80 % tasoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilastokeskuksen mukaan Helsingin seutukunta kärsi 2003-2010 maassamuutossa muuttotappiota kaikissa ikäluokissa paitsi parikymppisissä. Näissäkin ikäluokissa alle 25-vuotiaiden parhaat kaksinkertaisen muuttovoiton vuodet olivat 90-luvulla. 25-29-vuotiaiden muuttovoitto sen sijaan on noussut 90-luvun tasolle. Viime vuosina, 2013 alkaen, voittoa on tullut myös lapsista ja kolmekymppisistä, tosin määrässä on noustu vasta toiselle tuhannelle vuosittain.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisin sanoen, menetetyn vuosikymmenen aikana Helsingin seutukuntaan ei muutettu mitenkään kiihtyvään tahtiin vaan hissukseen, 90-luvun lama-ajan tapaan. Muutto virkistyi vasta 2015. Nousukausi oli silloin oraalla, joten se selittänee muutosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mistä sinne muutetaan? Yli puolet tulijoista on muista suurista kaupungeista ja seutukunnan naapurista. Etenkin Lahdesta muutetaan. Vastaavasti Helsingistä muutetaan suurin määrin näihin samoihin kaupunkeihin. Muista pienemmistä seutukunnista on muutettu vuosittain 1990 alkaen hämmentävän tasaisesti, noin 14.500. Toiseen suuntaan muuttoa on ollut niin ikään tasaisesti, 13.000. Kahta viimeistä vuotta lukuunottamatta muuttovoitto niistä seutukunnista on siis ollut tavallisesti 1.500.</p><p>&nbsp;</p><p>Tiiviin Helsingin seutukunnan tarkastelun perusteella mitään maan sisäistä hullun myllyä ei ole maassamuuton suhteen ollut. Nyt nousukaudella on Helsinkiin menijöitä alkanut selkeästi olla mutta hekin pitkälti muista suurista kaupungeista ja lähinnä parikymppisiä, osa opiskelujen perässä. Suhdanteiden taittuessa trendi taas muuttunee ja muuttovoitto (7000 hlöä; 0,5 % väestöstä) pienenee maltilliseksi (2000 hlöä).</p><p>&nbsp;</p><p>Ei pidä unohtaa maahanmuuttoa, joka on ollut Uudellemaalle tällä vuosikymmenellä yleensä noin 8000 henkeä voitollinen. Helsingin seutukunta on siis saanut joinain vuosina jopa neljä kertaa enemmän nettona uusia asukkaita ulkomailta (erityisesti Virosta) kuin muualta Suomesta. Se selittää seudun kasvupaineet.</p><p>&nbsp;</p><p>-</p><p><em>Korjaus: viidennessä kappaleessa pienempien seutukuntien ja Helsingin lähtö- ja tulomuuttolukuja tarkistettu vertailukelpoisiksi.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_003.px/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_003.px/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae</a></p><p><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_002_fi.px/?rxid=a0126aae-3efa-4a49-bdf8-95548ac16c52">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_002_fi.px/?rxid=a0126aae-3efa-4a49-bdf8-95548ac16c52</a></p><p><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_012.px/table/tableViewLayout2/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_012.px/table/tableViewLayout2/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikoina on usein toistettu, että muutto kasvukeskuksiin on kovaa, koska keskukset kasvavat luonnonlain mukaan. Tässä lyhyt tilastollinen tarkastelu Helsingistä, miten asia oikeasti on.

 

Monet kerrat Suomen kaupunkien kasvua on rinnastettu globaaliin kaupungistumiseen mutta ilmiöillä on selkeät eronsa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa muutetaan suurten kaupunkien slummeihin, eikä kaupunkiväestön osuus ole lähelläkään Suomen länsimaista yli 80 % tasoa.

 

Tilastokeskuksen mukaan Helsingin seutukunta kärsi 2003-2010 maassamuutossa muuttotappiota kaikissa ikäluokissa paitsi parikymppisissä. Näissäkin ikäluokissa alle 25-vuotiaiden parhaat kaksinkertaisen muuttovoiton vuodet olivat 90-luvulla. 25-29-vuotiaiden muuttovoitto sen sijaan on noussut 90-luvun tasolle. Viime vuosina, 2013 alkaen, voittoa on tullut myös lapsista ja kolmekymppisistä, tosin määrässä on noustu vasta toiselle tuhannelle vuosittain.

 

Toisin sanoen, menetetyn vuosikymmenen aikana Helsingin seutukuntaan ei muutettu mitenkään kiihtyvään tahtiin vaan hissukseen, 90-luvun lama-ajan tapaan. Muutto virkistyi vasta 2015. Nousukausi oli silloin oraalla, joten se selittänee muutosta.

 

Mistä sinne muutetaan? Yli puolet tulijoista on muista suurista kaupungeista ja seutukunnan naapurista. Etenkin Lahdesta muutetaan. Vastaavasti Helsingistä muutetaan suurin määrin näihin samoihin kaupunkeihin. Muista pienemmistä seutukunnista on muutettu vuosittain 1990 alkaen hämmentävän tasaisesti, noin 14.500. Toiseen suuntaan muuttoa on ollut niin ikään tasaisesti, 13.000. Kahta viimeistä vuotta lukuunottamatta muuttovoitto niistä seutukunnista on siis ollut tavallisesti 1.500.

 

Tiiviin Helsingin seutukunnan tarkastelun perusteella mitään maan sisäistä hullun myllyä ei ole maassamuuton suhteen ollut. Nyt nousukaudella on Helsinkiin menijöitä alkanut selkeästi olla mutta hekin pitkälti muista suurista kaupungeista ja lähinnä parikymppisiä, osa opiskelujen perässä. Suhdanteiden taittuessa trendi taas muuttunee ja muuttovoitto (7000 hlöä; 0,5 % väestöstä) pienenee maltilliseksi (2000 hlöä).

 

Ei pidä unohtaa maahanmuuttoa, joka on ollut Uudellemaalle tällä vuosikymmenellä yleensä noin 8000 henkeä voitollinen. Helsingin seutukunta on siis saanut joinain vuosina jopa neljä kertaa enemmän nettona uusia asukkaita ulkomailta (erityisesti Virosta) kuin muualta Suomesta. Se selittää seudun kasvupaineet.

 

-

Korjaus: viidennessä kappaleessa pienempien seutukuntien ja Helsingin lähtö- ja tulomuuttolukuja tarkistettu vertailukelpoisiksi.

 

Lähteet:

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_003.px/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_002_fi.px/?rxid=a0126aae-3efa-4a49-bdf8-95548ac16c52

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_012.px/table/tableViewLayout2/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae

]]>
1 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260668-ketka-sinne-kasvukeskuksiin-muuttavat#comments Helsinki Kasvukeskukset Kaupungistuminen Maahanmuutto Maassamuutto Sun, 09 Sep 2018 05:05:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260668-ketka-sinne-kasvukeskuksiin-muuttavat
Vihervasemmiston sanataikuus merkki kriisistä? http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260013-vihervasemmiston-sanataikuus-merkki-kriisista <p><strong>Tavalliselle ihmiselle vihervasemmisto tarkoittaa vihreitä ja vasemmistoa yhdessä. Nyt vihreät ja vasemmistoliitto ovat tämän heidänkin käyttämän termin todenneet paheksuttavaksi, koska joku huomasi Halla-ahon voivan olla ensimmäinen käyttäjä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Pääministerikin sanaa käytti ja tuloksena oli paheksuntaa ja viittauksia nimityksestä äärioikeiston sanana. Koska perussuomalaiset eivät ole äärioikeistoa mutta paheksujien mukaan kuitenkin käyttää sanaa runsaasti, vihervasemmisto puolestaan käyttää äärioikeisto-sanaa väärästä ryhmästä. Onhan tutkittu perussuomalaisten olevan keskustalaisempia kuin keskustalaisten. Tämä on kuitenkin tuttua vasemmistolaista sanojen mielikuvilla manipuloimista, tarkoituksellista sotkemista. Äärioikeisto antaa suomalaisille mielikuvan natseista, jotka tuovat taas mieleen Hitlerin. Tarkoituksen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9859467">vahvistavat </a>myös tutkijat: äärioikeisto-käsitettä käytetään lepsusti &ndash; Saksan AfD ja Suomen perussuomalaiset ovat oikeistopopulisteja. Äärioikeistolaiset vastustavat demokratiaa, mitä ei mitenkään voi sanoa demokratiaa hyödyntävästä Perussuomalaisista.</p><p>Lopputulema siis on, että kun Li Andersson käyttää äärioikeisto-sanaa ja antaa ymmärtää tarkoittavansa sillä etenkin Perussuomalaisia, hänen tarkoituksensa on mustamaalata heidät &quot;hitleriläisiksi&quot;. Perinteinen natsikortti siis viuhuu. Kuka näyttäisi peiliä? Syy asiattomaan nimittelyyn lienee ns. oikeistopopulismin voittokulku, joka turhauttaa ja saa valitsemaan jyrkempiä ilmaisuja parempien huomiokeinojen puutteessa. Siinä leikissä totuus saa runtua.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt samainen nainen valittaa vihervasemmisto-sanasta ja siitäpä ei puolestaan kellekään tule mieleen Stalin sen enempää kuin sanoista erillään. Joku ehkä kiinnittää huomiota, miksi otin tikunnokkaan yhden naisen, kun moni valitti termistä, myös miehet. Se oli hakukoneen tuomaa sattumaa, mutta totta puhuen olen jo pitkään pitänyt erimielisyyden sietämistä monen naisen kohdalla hankalana. Sananvapaus on sitä ja uudessa<a href="https://www.eva.fi/blog/2018/08/24/vihreiden-ja-perussuomalaisten-aanestajat-ovat-lahes-yhta-liberaaleja-mutta-eri-syista/"> Evan tutkimuksessa </a>naisvaltainen vihervasemmisto paljastui nuivaksi sananvapaudelle. Vastaavasti julkisuudessa on kerta toisensa jälkeen esiintynyt vasemmiston naisia vaatimassa rajoituksia sananvapauteen sekä kuvaamalla Perussuomalaisia suoraan tai epäsuorasti termeillä, jotka yksiselitteisesti ovat vääriä ja leimaavia. Tiivistetysti ja kärjistetysti vihervasemmiston naiset avautuvat oikeistopopulisteista: &quot;turpa kiinni, natsit&quot;. Tällaiset poliitikot ovat uhka länsimaiselle sananvapaudelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Joka tapauksessa vouhotus vihervasemmistosta koskee tosiasiallisesti neutraalia sanayhdistelmää, jossa on siis yhdistetty kahden puolueen nimet, eikä niistä yhdistelmänä tule muita mielleyhtymiä kuin ne kaksi puoluetta, ellei sitten kolme. Niinpä on täytynyt väittää, että sana on jotenkin väärä siksi, että sitä enimmäkseen käyttää keskustaoikeisto. Valitettavasti se, ketkä käyttävät sanaa ja kuka sen on EHKÄ keksinyt, eivät tarkoita sitä, että sana olisi negatiivinen kirjallisen asun takia.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen sijaan negaatiot termiin ovat etenkin perussuomalaisilla aivan samoja kuin negaatiot vihreisiin ja vasemmistoon. Vihervasemmisto on vain &quot;yhdistelmävaunu&quot; jolla saa käytännöllisesti niputettua kaksi verrattain samanlaista aatetta lyhyeksi kirjoittamisen vaivan vähentämiseksi. Nimitys itsessään ei ole ongelma vaan se, missä maineessa nimitetyt ovat. Ei nimi miestä pahenna, ellei mies itse.</p><p>&nbsp;</p><p>Jo pidempään olen seurannut vihervasemmistossa kytenyttä sanataikuususkoa sekä ylipäätään (varmaankin tarkoituksellista) söheltämistä sanojen kanssa (siirtolainen, pakolainen, turvapaikanhakija). Sanojen merkityksiä paisutellaan ehkä jopa yliluonnollisiin mittoihin ja niihin liitetään epämääräisiä merkityksiä, joita ei voi päätellä itse sanasta saati että selitettäisiin muille. Tässä tilanteessa olemme vihervasemmisto-sanan kanssa. Sanataikurit loivat epämääräisen pahuuden leiman kirjallisesti neutraalin sanan ympärille, mutta kukaan ei osaa sanoa mitä se on. Voin kuvitella keskiajan noitavainoissa ilmenneen samoja piirteitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos olisikin niin, että sanan keksi Halla-aho (faktojahan siitä ei ole, vain arvelu, vaikka eräät toisin meille uskottelevat), niin on lapsellista sen takia paheksua sanan käyttöä. Sellaisesta minulle tulee mieleen tytöt, jotka kieltäytyvät leikkimästä lelulla siksi, koska sitä on joku väärä henkilö käyttänyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Puolueen kannatusta voi laskea ryypiskelemällä näyttävästi, kuten Li Andersson tuoreeltaan mutta eipä sanataikuuden syövereihin uppoaminenkaan taida uskottavuutta lisätä. Kun siihen lisätään salaliittoteoriat pyrkimyksestä hegemoniaan termin avulla, niin joku voisi jo nostaa juoksuhaudassa valkoisen lipun.</p><p>&nbsp;</p><p>Sanakontrolli ja -manipulaatio ovat siis jo hyvän aikaa olleet agendalla vihervasemmistossa. Poliittisia vastustajia pyritään hallitsemaan rajoittamalla niiden vapautta käyttää sanoja. Kun muuta et voi, vie ihmisiltä sanat. <a href="https://www.eva.fi/blog/2018/08/24/vihreiden-ja-perussuomalaisten-aanestajat-ovat-lahes-yhta-liberaaleja-mutta-eri-syista/">Evan kyselyssä</a> paljastuikin, että politiikan vasemmalla lohkolla ei olla liberaaleja kuin identiteettikysymyksissä. Länsimaissa tärkeä sananvapaus ei heikäläisille merkitse yhtä paljoa kuin suomalaisille yleensä. Kun muistetaan, että vihervasemmisto on selkeästi yliedustettuna toimittajakunnassa, herää kysymys arvostavatko toimittajat (muiden) sananvapautta kuten suomalaiset?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tavalliselle ihmiselle vihervasemmisto tarkoittaa vihreitä ja vasemmistoa yhdessä. Nyt vihreät ja vasemmistoliitto ovat tämän heidänkin käyttämän termin todenneet paheksuttavaksi, koska joku huomasi Halla-ahon voivan olla ensimmäinen käyttäjä.

 

Pääministerikin sanaa käytti ja tuloksena oli paheksuntaa ja viittauksia nimityksestä äärioikeiston sanana. Koska perussuomalaiset eivät ole äärioikeistoa mutta paheksujien mukaan kuitenkin käyttää sanaa runsaasti, vihervasemmisto puolestaan käyttää äärioikeisto-sanaa väärästä ryhmästä. Onhan tutkittu perussuomalaisten olevan keskustalaisempia kuin keskustalaisten. Tämä on kuitenkin tuttua vasemmistolaista sanojen mielikuvilla manipuloimista, tarkoituksellista sotkemista. Äärioikeisto antaa suomalaisille mielikuvan natseista, jotka tuovat taas mieleen Hitlerin. Tarkoituksen vahvistavat myös tutkijat: äärioikeisto-käsitettä käytetään lepsusti – Saksan AfD ja Suomen perussuomalaiset ovat oikeistopopulisteja. Äärioikeistolaiset vastustavat demokratiaa, mitä ei mitenkään voi sanoa demokratiaa hyödyntävästä Perussuomalaisista.

Lopputulema siis on, että kun Li Andersson käyttää äärioikeisto-sanaa ja antaa ymmärtää tarkoittavansa sillä etenkin Perussuomalaisia, hänen tarkoituksensa on mustamaalata heidät "hitleriläisiksi". Perinteinen natsikortti siis viuhuu. Kuka näyttäisi peiliä? Syy asiattomaan nimittelyyn lienee ns. oikeistopopulismin voittokulku, joka turhauttaa ja saa valitsemaan jyrkempiä ilmaisuja parempien huomiokeinojen puutteessa. Siinä leikissä totuus saa runtua.

 

Nyt samainen nainen valittaa vihervasemmisto-sanasta ja siitäpä ei puolestaan kellekään tule mieleen Stalin sen enempää kuin sanoista erillään. Joku ehkä kiinnittää huomiota, miksi otin tikunnokkaan yhden naisen, kun moni valitti termistä, myös miehet. Se oli hakukoneen tuomaa sattumaa, mutta totta puhuen olen jo pitkään pitänyt erimielisyyden sietämistä monen naisen kohdalla hankalana. Sananvapaus on sitä ja uudessa Evan tutkimuksessa naisvaltainen vihervasemmisto paljastui nuivaksi sananvapaudelle. Vastaavasti julkisuudessa on kerta toisensa jälkeen esiintynyt vasemmiston naisia vaatimassa rajoituksia sananvapauteen sekä kuvaamalla Perussuomalaisia suoraan tai epäsuorasti termeillä, jotka yksiselitteisesti ovat vääriä ja leimaavia. Tiivistetysti ja kärjistetysti vihervasemmiston naiset avautuvat oikeistopopulisteista: "turpa kiinni, natsit". Tällaiset poliitikot ovat uhka länsimaiselle sananvapaudelle.

 

Joka tapauksessa vouhotus vihervasemmistosta koskee tosiasiallisesti neutraalia sanayhdistelmää, jossa on siis yhdistetty kahden puolueen nimet, eikä niistä yhdistelmänä tule muita mielleyhtymiä kuin ne kaksi puoluetta, ellei sitten kolme. Niinpä on täytynyt väittää, että sana on jotenkin väärä siksi, että sitä enimmäkseen käyttää keskustaoikeisto. Valitettavasti se, ketkä käyttävät sanaa ja kuka sen on EHKÄ keksinyt, eivät tarkoita sitä, että sana olisi negatiivinen kirjallisen asun takia.

 

Sen sijaan negaatiot termiin ovat etenkin perussuomalaisilla aivan samoja kuin negaatiot vihreisiin ja vasemmistoon. Vihervasemmisto on vain "yhdistelmävaunu" jolla saa käytännöllisesti niputettua kaksi verrattain samanlaista aatetta lyhyeksi kirjoittamisen vaivan vähentämiseksi. Nimitys itsessään ei ole ongelma vaan se, missä maineessa nimitetyt ovat. Ei nimi miestä pahenna, ellei mies itse.

 

Jo pidempään olen seurannut vihervasemmistossa kytenyttä sanataikuususkoa sekä ylipäätään (varmaankin tarkoituksellista) söheltämistä sanojen kanssa (siirtolainen, pakolainen, turvapaikanhakija). Sanojen merkityksiä paisutellaan ehkä jopa yliluonnollisiin mittoihin ja niihin liitetään epämääräisiä merkityksiä, joita ei voi päätellä itse sanasta saati että selitettäisiin muille. Tässä tilanteessa olemme vihervasemmisto-sanan kanssa. Sanataikurit loivat epämääräisen pahuuden leiman kirjallisesti neutraalin sanan ympärille, mutta kukaan ei osaa sanoa mitä se on. Voin kuvitella keskiajan noitavainoissa ilmenneen samoja piirteitä.

 

Jos olisikin niin, että sanan keksi Halla-aho (faktojahan siitä ei ole, vain arvelu, vaikka eräät toisin meille uskottelevat), niin on lapsellista sen takia paheksua sanan käyttöä. Sellaisesta minulle tulee mieleen tytöt, jotka kieltäytyvät leikkimästä lelulla siksi, koska sitä on joku väärä henkilö käyttänyt.

 

Puolueen kannatusta voi laskea ryypiskelemällä näyttävästi, kuten Li Andersson tuoreeltaan mutta eipä sanataikuuden syövereihin uppoaminenkaan taida uskottavuutta lisätä. Kun siihen lisätään salaliittoteoriat pyrkimyksestä hegemoniaan termin avulla, niin joku voisi jo nostaa juoksuhaudassa valkoisen lipun.

 

Sanakontrolli ja -manipulaatio ovat siis jo hyvän aikaa olleet agendalla vihervasemmistossa. Poliittisia vastustajia pyritään hallitsemaan rajoittamalla niiden vapautta käyttää sanoja. Kun muuta et voi, vie ihmisiltä sanat. Evan kyselyssä paljastuikin, että politiikan vasemmalla lohkolla ei olla liberaaleja kuin identiteettikysymyksissä. Länsimaissa tärkeä sananvapaus ei heikäläisille merkitse yhtä paljoa kuin suomalaisille yleensä. Kun muistetaan, että vihervasemmisto on selkeästi yliedustettuna toimittajakunnassa, herää kysymys arvostavatko toimittajat (muiden) sananvapautta kuten suomalaiset?

]]>
31 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260013-vihervasemmiston-sanataikuus-merkki-kriisista#comments Sananvapaus Vihervasemmisto Sun, 26 Aug 2018 05:48:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260013-vihervasemmiston-sanataikuus-merkki-kriisista
Välimeren siirtolaisuuden taustatrendejä http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259131-valimeren-siirtolaisuuden-taustatrendeja <p><strong>Afrikkalaisten siirtolaisten työntyminen Eurooppaan johtuu monien maiden omista ongelmista, mutta lisäksi on yleisiä taustatekijöitä voimistamassa muuttovirtaa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Keskeinen taustaongelma on, etteivät maat kehity tarpeeksi. Resurssit hukataan vallan pönkittämiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lapset. </em>Afrikassa keskeinen ongelma on, että <a href="http://theconversation.com/why-african-families-are-larger-than-those-of-other-continents-84611">lapsiluku laskee hyvin hitaasti</a>. Useimmat maat eivät välitä. Tämän vuosisadan lopulla maanosassa on 3-6 kertaa enemmän ihmisiä kuin nyt, eikä heistä lukemattomille ole nytkään töitä. Paine Afrikasta tulee moninkertaistumaan pelkästään väkiluvun mukana puhumattakaan yllykkeestä, jota voi lisätä helppo maahantulo Eurooppaan.</p><p>Naiset eivät edelleenkään saa tarpeeksi koulutusta, jotta voisivat irtautua kotoa. Sen sijaan useimmissa maissa 20-60 % naitetaan jo alaikäisenä vielä <a href="https://www.todayonline.com/world/africa/child-marriages-set-soar-africa-unicef?page=1">tänäkin päivänä</a>.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Diktaattorit. </em>Toinen ongelmavyyhti kietoutuu <a href="https://planetrulers.com/current-dictators/">diktatuurien</a>, yleisen <a href="https://www.transparency.org/news/feature/corruption_perceptions_index_2017">korruption </a>ja siirtomaavaltojen piirtämien rajojen ympärille. Lähinnä vain eteläinen Afrikka on <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Democracy_Index#/media/File:Democracy_Index_2017.svg">demokraattinen</a>. Muualla tavallisemmasta pakkovallasta seuraa se, että johtajan on keskityttävä vallassa pysymiseen ja usein voimakeinoin. Niinpä jo ennestään vähiä resursseja pitää syytää armeijalle ja salaiselle poliisille pitämään tyytymättömät kurissa. Vastaavasti toinen osa kansasta, oma heimo, lahjotaan valtion varoilla tyytyväiseksi.</p><p>Korruption keskeinen ominaisuus on varojen käyttäminen tehottomasti. Lahjuksilla pyritään siihen, että valtion investointirahat käytettäisiin huonompaan mutta omaan vaihtoehtoon. Diktatuurissa valtaa täytyy keskittää diktaattorille, jotta sen voi säilyttää ja se luo &quot;valtio olen minä&quot;-ajatusmallin ja saa sitä myöten käyttämään valtion rahoja kuin omiaan. Diktatuurit myös altistavat sodille. Vahvalle armeijalle pitää olla ennen pitkää töitä, jollei diktaattorin valtion johtaminen toimi ja ole syynä vallan kaappaamiseen diktaattorilta itseltään. Jos taas armeija pysyy tyytyväisenä, mutta homma ei siltikään toimi, kansa kapinoi ja taas tapellaan. Niin Afrikassa tapahtuukin <a href="https://www.indexmundi.com/blog/index.php/2012/09/18/armed-conflicts-in-africa/">laajoilla alueilla</a>.</p><p>Miksi sitten diktatuureja ja korruptiota on? Yksi syy lienee kansallisen eheyden puutteessa. Valtioiden <a href="http://worldmap.harvard.edu/africamap/">rajoilla ei ole juurikaan tekemistä kansojen</a> asuinalueiden kanssa. Ei ole olemassa vahvaa kansallistunnetta ja yhteisyyttä, joka luo velvollisuuden tunteen ja kunnioituksen yhteistä maata kohtaan. Rinnalla kilpailee lojaalisuus omaa heimoa tai klaania kohtaan. Tämä nationalismi/tribalismi vahvistuu patriotismin kustannuksella diktaattorien tukiessa omiaan. Kun ei ole demokratiaakaan, eli uhkaa johtajien töiden loppumisesta, ei ole niin väliä miten työnsä tekee kunhan lahjoo omansa ja kurittaa muita. Ei ihme, jos rahat ovat loppu, eikä mistään tule mitään, kun mihinkään tuottavaan rahaa ei jaeta.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kehitysapu ja veronkierto. </em>Oma ongelmansa on kehitysapu, kun johtajien riippuvuus veronmaksajista valtion kassan paikkaajina tai toimien rahoittajina heikkenee. Niinpä veronmaksajia ei tarvitse pitää niin tyytyväisinä, saati kerätä veroja niin ahkeraan. Kukapa toisaalta leväperäisille rahojen hoitajille rahaa antaisi. <a href="https://www.theguardian.com/business/2018/may/26/tax-evasion-not-just-for-west-conspires-keep-africa-poor">OECD:n mukaan </a>peräti 50 miljardia dollaria pakenee Afrikasta veroja joka vuosi. Yhtä paljon kuin Afrikkaa tuetaan. Eurooppa on toisin sanoen ottanut vastuuta afrikkalaisten maiden hoitamisesta ohi maiden itsensä.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Elintasoero. </em>Niin kauan kuin Euroopan ja Afrikan välillä on iso ero elintasossa, niin kauan on paljon halukkaita tulijoita. Jos välissä ei ole rajaa, seurauksena on valtava määrä, jopa kymmeniä miljoonia, Eurooppaan tulleita. He tarvitsevat sosiaaliturvaa, johon valtioilla ei enää ole varaa, joten turvaa romahdutetaan kaikilta. Tulijat tuovat mukanaan arvonsa, niinpä saamme suuren vanhoillisen vähemmistön. Niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, oikeistokonservatiivit puolustavat monia vasemmistoliberaalien korostamia arvoja vastustamalla näitä samoja arvoja väheksyvien maahantuloa.</p><p>&nbsp;</p><p>Libyan rannikolle etsiytyy nyt siis usein vaurasta elämää etsiviä. Silloin alkaa ihmeellinen leikki, jossa ensin maksetaan tai velkaannutaan rikollisille, jotta päästään tarkoituksella &quot;merihätään&quot; 20 kilometrin päähän ja kiivetään laivaan, joka ei viitsi hakea rannasta ja mennään sillä Eurooppaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Afrikkalaisten siirtolaisten työntyminen Eurooppaan johtuu monien maiden omista ongelmista, mutta lisäksi on yleisiä taustatekijöitä voimistamassa muuttovirtaa.

 

Keskeinen taustaongelma on, etteivät maat kehity tarpeeksi. Resurssit hukataan vallan pönkittämiseen.

 

Lapset. Afrikassa keskeinen ongelma on, että lapsiluku laskee hyvin hitaasti. Useimmat maat eivät välitä. Tämän vuosisadan lopulla maanosassa on 3-6 kertaa enemmän ihmisiä kuin nyt, eikä heistä lukemattomille ole nytkään töitä. Paine Afrikasta tulee moninkertaistumaan pelkästään väkiluvun mukana puhumattakaan yllykkeestä, jota voi lisätä helppo maahantulo Eurooppaan.

Naiset eivät edelleenkään saa tarpeeksi koulutusta, jotta voisivat irtautua kotoa. Sen sijaan useimmissa maissa 20-60 % naitetaan jo alaikäisenä vielä tänäkin päivänä.

 

Diktaattorit. Toinen ongelmavyyhti kietoutuu diktatuurien, yleisen korruption ja siirtomaavaltojen piirtämien rajojen ympärille. Lähinnä vain eteläinen Afrikka on demokraattinen. Muualla tavallisemmasta pakkovallasta seuraa se, että johtajan on keskityttävä vallassa pysymiseen ja usein voimakeinoin. Niinpä jo ennestään vähiä resursseja pitää syytää armeijalle ja salaiselle poliisille pitämään tyytymättömät kurissa. Vastaavasti toinen osa kansasta, oma heimo, lahjotaan valtion varoilla tyytyväiseksi.

Korruption keskeinen ominaisuus on varojen käyttäminen tehottomasti. Lahjuksilla pyritään siihen, että valtion investointirahat käytettäisiin huonompaan mutta omaan vaihtoehtoon. Diktatuurissa valtaa täytyy keskittää diktaattorille, jotta sen voi säilyttää ja se luo "valtio olen minä"-ajatusmallin ja saa sitä myöten käyttämään valtion rahoja kuin omiaan. Diktatuurit myös altistavat sodille. Vahvalle armeijalle pitää olla ennen pitkää töitä, jollei diktaattorin valtion johtaminen toimi ja ole syynä vallan kaappaamiseen diktaattorilta itseltään. Jos taas armeija pysyy tyytyväisenä, mutta homma ei siltikään toimi, kansa kapinoi ja taas tapellaan. Niin Afrikassa tapahtuukin laajoilla alueilla.

Miksi sitten diktatuureja ja korruptiota on? Yksi syy lienee kansallisen eheyden puutteessa. Valtioiden rajoilla ei ole juurikaan tekemistä kansojen asuinalueiden kanssa. Ei ole olemassa vahvaa kansallistunnetta ja yhteisyyttä, joka luo velvollisuuden tunteen ja kunnioituksen yhteistä maata kohtaan. Rinnalla kilpailee lojaalisuus omaa heimoa tai klaania kohtaan. Tämä nationalismi/tribalismi vahvistuu patriotismin kustannuksella diktaattorien tukiessa omiaan. Kun ei ole demokratiaakaan, eli uhkaa johtajien töiden loppumisesta, ei ole niin väliä miten työnsä tekee kunhan lahjoo omansa ja kurittaa muita. Ei ihme, jos rahat ovat loppu, eikä mistään tule mitään, kun mihinkään tuottavaan rahaa ei jaeta.

 

Kehitysapu ja veronkierto. Oma ongelmansa on kehitysapu, kun johtajien riippuvuus veronmaksajista valtion kassan paikkaajina tai toimien rahoittajina heikkenee. Niinpä veronmaksajia ei tarvitse pitää niin tyytyväisinä, saati kerätä veroja niin ahkeraan. Kukapa toisaalta leväperäisille rahojen hoitajille rahaa antaisi. OECD:n mukaan peräti 50 miljardia dollaria pakenee Afrikasta veroja joka vuosi. Yhtä paljon kuin Afrikkaa tuetaan. Eurooppa on toisin sanoen ottanut vastuuta afrikkalaisten maiden hoitamisesta ohi maiden itsensä.

 

Elintasoero. Niin kauan kuin Euroopan ja Afrikan välillä on iso ero elintasossa, niin kauan on paljon halukkaita tulijoita. Jos välissä ei ole rajaa, seurauksena on valtava määrä, jopa kymmeniä miljoonia, Eurooppaan tulleita. He tarvitsevat sosiaaliturvaa, johon valtioilla ei enää ole varaa, joten turvaa romahdutetaan kaikilta. Tulijat tuovat mukanaan arvonsa, niinpä saamme suuren vanhoillisen vähemmistön. Niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, oikeistokonservatiivit puolustavat monia vasemmistoliberaalien korostamia arvoja vastustamalla näitä samoja arvoja väheksyvien maahantuloa.

 

Libyan rannikolle etsiytyy nyt siis usein vaurasta elämää etsiviä. Silloin alkaa ihmeellinen leikki, jossa ensin maksetaan tai velkaannutaan rikollisille, jotta päästään tarkoituksella "merihätään" 20 kilometrin päähän ja kiivetään laivaan, joka ei viitsi hakea rannasta ja mennään sillä Eurooppaan.

]]>
11 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259131-valimeren-siirtolaisuuden-taustatrendeja#comments Afrikka Diktaattori Elintasosiirtolaisuus Välimeren siirtolaiset Tue, 07 Aug 2018 06:00:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259131-valimeren-siirtolaisuuden-taustatrendeja