*

Yhteiskunnasta Muutama sana

Kaikki blogit puheenaiheesta Työperäinen maahanmuutto

Työperäinen maahanmuutto ratkaisee?

Tuoreessa talouskatsauksessaan Hypo maalailee työvoimapulaa. Yritykset eivät löydä niin hyvin työntekijöitä kuin ennen. Tosiasiassa työvoimaa on yllin kyllin, mutta sitä ei osata hyödyntää.

 

Suomalainen työntekijä ei ole ulkomaalaista parempi

Helsingin Sanomat uutisoi 7.7 taksikuskista joka oli liimannut autonsa takalasiin tarran ”onneksi on suomalainen taksikuski”. Jutusta nousi paljon keskustelua, ja moni ihmetteli syytä siihen miksi tarra on ollut sopimaton. On melkeinpä arkipäiväistä kuulla ihmisten suosivan mieluummin suomalaisia yrityksiä, tai vaikkapa valittavan kun lähikaupassa oli taas ulkomaalaistaustainen myyjä. Taksin takalasissa ollut tarra ja siitä käyty keskustelu kuvaavat hyvin monen suomalaisen tuntemusta siitä, että suomalainen työntekijä on luonnollisesti parempi kuin ulkomaalainen.

Suomi tarvitsee sopeuttamista

Olen huomannut että keskustelu maahanmuuton välttämättömyydestä perusteltuna työvoiman tarpeella nousee esiin kerta toisensa jälkeen. Mihin me oikeastaan tarvitsemme tuota työvoimaa? No tietenkin talouskasvuun. Mihin me sitten tarvitsemme talouskasvua? Kuulemma pankit ei tykkää jos ei talous kasva ja EU ei tykkää jos ei talous kasva ja silleen...

 

Ontuvaa asiakaslähtöisyyttä ja heikkoa markkinointia

Mikael Jungner painotti kansanedustajakaudellaan ja mitä ilmeisimmin kovan luokan bisneshain näkövinkkelistä sitä, kuinka Suomen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan tulisi olla aiempaa suuremmissa määrin asiakaslähtöistä. Tässä kontekstissa maahanmuutto- ja muiden asiaan liittyvien viranomaisten siis tulisi toimia kunkin virassaan lain toimeenpanijan sijaan asiakaspalvelijana, jonka tärkein tehtävä on taata asiakkaansa, eli maahanmuuttajan, tyytyväisyys:

Osataanko Suomessa tarvita ulkomaalaista työvoimaa?

Yliopistokurssillani opiskelijat pohtivat työperäistä maahanmuuttoa. Yli sadan esseen joukosta yhdistelen tähän muutamia ajatuskulkuja, jotka painottavat ulkomaisen työvoiman tärkeyttä Suomen kilpailukyvylle. Avainasemassa ovat työnantajat, joiden tulisi oivaltaa tähän liittyvät mahdollisuudet.

Euroopan kansainvaellukset

Vietin kylmän sodan kaudella yhteensä kahdeksan vuotta saksankielisellä alueella (Länsi-Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa). Länsi-Saksan talousihme keräsi maahan vierastyövoimaa jo 1950-luvulla. Neuvostosotilaiden miehittämä Itä-Saksa julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1949. Maan kansalaiset siirtyivät massoittain töihin länteen. Tästä johtuen Itä-Saksan oi pakko rakentaa Berliinin, pääkaupungin, poikki korkea muuri, josta tuli kylmän sodan rautaesiripun symboli.

 

Kannatan 500 000 uuden maahanmuuttajan ottamista Suomeen

Kyllä, luitte aivan oikein: kannatan puolen miljoonan uuden maahanmuuttajan (nettomaahanmuutto) ottamista Suomeen parinkymmenen seuraavan vuoden aikana. Kannatan sitä niiden reaalisten syiden vuoksi, jotka meillä on tiedossamme.

Tästä on vaiettu

Olisi hyvä puhua välillä siitäkin kuinka moni sellainen tulee Suomeen jolla olisi muitakin vaihtoehtoja. Moniko tulee tänne siksi että Pohjoismaiden/Euroopan/Maailman paras yksikkö jossa opetetaan ____________ sijaitsee Suomessa? Moniko tulee tänne erinomaisten yrittämisen mahdollisuuksien houkuttamana? Tuleeko tänne ketään peräti kultaryntäyksen hengessä, kuten mm. Kiinaan, Amerikkaan aikoinaan tai Suomesta Viroon nykyään? Työperäistä maahanmuuttoahan se, moni jos työskentelee pitkään jossain ulkomailla yleensä palaa sinne turistina, jotkut myös eläkepäiviä viettämään.   

Suomi kaipaisi kunnianhimoisempaa maahanmuuttopolitiikkaa

Hallitusneuvotteluissa on päästy tänään sopuun muun muassa maahanmuuttopoliittisista linjauksista. Linjauksiin sisältyy liuta "selvitetään, selvitetään" -henkisiä myönnytyksiä perussuomalaisille. Mitään hirvittävän radikaalia ei kuitenkaan esimerkiksi pakolaiskiintiöön olla esittämässä, mikä on tietysti hyvä uutinen.

Oma huomioni kiinnittyikin eniten konservatiivisiin linjauksiin työperäisen maahanmuuton osalta. 

Saatavuus, harkinta ja saatavuusharkinta

Maahanmuuttoa koskeva keskustelu on polarisoitunut. Yksi rajalinja kulkee ns. saatavuusharkinnassa: voiko Suomi jatkossa asettaa työvoiman maahanmuutolle määrää ja laatua koskevia ehtoja?

No, totta kai voi silloin, kun kysymyksessä on EU:n ulkopuolisista maista tuleva maahanmuutto. Vuodesta 1999 lähtien EU:lla on tosin ollut valtakirja säädellä tätä liikkuvuutta ja vastaanottavien maiden keskinäisiä vastuita. EU:n sisällä taas pätee ihmisten ja työvoiman vapaa liikkuvuus.

Miksi tästä asiasta sitten kiivaillaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä