Juha Sipilän hallitus http://paavonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/151430/all Thu, 22 Feb 2018 12:21:45 +0200 fi Sipilä huijaroi "kuolleilla sieluilla" http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251253-sipila-huijaroi-kuolleilla-sieluilla <p><strong>Sipilä huijaroi &rdquo;kuolleilla sieluilla&rdquo;? </strong></p><p>Pääministerimme Juha Sipilä on suvainnut vierailla Korean olympialaisissa. Hänen viestinsä sieltä urheilun onnesta meille pakkasissa ja arjen kiemuroissa kärvisteleville kansalaisille on seuraava: &rdquo;&hellip;minä tein sen!</p><p>Työttömyys on laskenut ja se johtuu tästä hallituksesta ja minusta.&rdquo;&nbsp; (<a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuhat-paivaa-paaministerina-toiminut-sipila-olemme-nyt-euroopan-karkikastissa-6.3.343840.e85d4bf40c?utm_campaign=shareaholic&amp;utm_medium=facebook&amp;utm_source=socialnetwork">https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuhat-paivaa-paaministerina-toiminut-sipila-olemme-nyt-euroopan-karkikastissa-6.3.343840.e85d4bf40c?utm_campaign=shareaholic&amp;utm_medium=facebook&amp;utm_source=socialnetwork</a>).</p><p>Suomi on kärkikastissa ja Juha haluaa jatkaa pääministerinä.</p><p><strong>Ei pidä paikkaansa</strong></p><p>Pääministerillä on oikeus kehua itseään. Se kuuluu demokratiaan.</p><p>Valitettavasti pääministeri kerskailulla ja itsekehulla ei ole perustaa. Talouden käänne ei suinkaan johtunut hallituksen toimista vaan se tuli niistä huolimatta. Maailmankaupan ja sen siivellä suomalaisten tuotteiden kysynnän vilkastumisella ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Kesälomarahojen anastus toki pullisti työnantajien lompakkoa kuluttamaan rahat ihan mihin huvitti, mutta iski suomalaiseen kulutukseen pakotettuihin palkansaajiin pahasti.</p><p>Toiseksi: pääministerin kertoma juttu on ankka. Se on tilastoharha. Se on yhtä luotettava kuin ex-ministeri Lindenin selitykset.</p><p>Tilastoja on siivottu, rukattu, harjattu ja kaunisteltu. (<a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaan-parantuneet-tyottomyystilastot-eivat-kerro-koko-totuutta-tilastoista-on-siivottu-kuolleita-elakoityneita-ja-jo-tyollistyneita">https://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaan-parantuneet-tyottomyystilastot-eivat-kerro-koko-totuutta-tilastoista-on-siivottu-kuolleita-elakoityneita-ja-jo-tyollistyneita</a>).</p><p><strong>Hurskaan miehen epätosi</strong></p><p>Miksi näin hyvän ja hurskaan miehen pitää turvautua väärään tilastoon? Miksi: koska Sipilä on ollut oiva toiminimi, jonka alaisuudessa on saatu &rdquo;tuloksia&rdquo;. Joku on hyötynyt &ndash; emme me. &nbsp;</p><p>Todellisuudessa Sipilä on kuin Nikolai Gogolin &rdquo;Kuolleiden sielujen&rdquo; huijari Tšitšikov. Hän, ts. Tšitšikov osteli matkoillaan maanomistajilta kuolleita sieluja eli kuolleita maaorjia, joita ei ole vielä poistettu henkikirjoitusluettelosta. Jos hankki maata ja maaorjia, niitä oli pantata ja saada niitä vastaan rahaa ja lainaa, eikä kukaan tarkastanut elivätkö ihmiset, joita kauppamies hankki.</p><p>PS. Huomenna ja ylihuomenna on naapurimaalle Eestille tärkeät päivät! Onneksi olkoon! Ehkä Ylekin huomio asian? &nbsp;Jos näin, niin hyvä YLE! (en ole usein muuten näin todennut).</p><p>PPS. Eduskunnassa käydään Absurdistan-keskustelua äideistä ja isistä. Tästä keskustelusta tulee hieno historiallinen muistomerkki sille, joka tutkii tulevaisuudessa tämän ajan hullutuksia. Toisaalta: jos ihmisellä voi olla useita isiä ja äitejä niin mitäs olisitte mieltä? Entäpä jos Wahlroos adoptoisi kaikki Suomen työttömät! Vähän vanhempana? Työttömät saisivat raha-asiansa kuntoon (pappa betalar) ja 400&nbsp;000 työtöntä huutelisi rakkaudella ympäri Suomenniemeä sanaa: isi, isi!&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilä huijaroi ”kuolleilla sieluilla”?

Pääministerimme Juha Sipilä on suvainnut vierailla Korean olympialaisissa. Hänen viestinsä sieltä urheilun onnesta meille pakkasissa ja arjen kiemuroissa kärvisteleville kansalaisille on seuraava: ”…minä tein sen!

Työttömyys on laskenut ja se johtuu tästä hallituksesta ja minusta.”  (https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuhat-paivaa-paaministerina-toiminut-sipila-olemme-nyt-euroopan-karkikastissa-6.3.343840.e85d4bf40c?utm_campaign=shareaholic&utm_medium=facebook&utm_source=socialnetwork).

Suomi on kärkikastissa ja Juha haluaa jatkaa pääministerinä.

Ei pidä paikkaansa

Pääministerillä on oikeus kehua itseään. Se kuuluu demokratiaan.

Valitettavasti pääministeri kerskailulla ja itsekehulla ei ole perustaa. Talouden käänne ei suinkaan johtunut hallituksen toimista vaan se tuli niistä huolimatta. Maailmankaupan ja sen siivellä suomalaisten tuotteiden kysynnän vilkastumisella ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Kesälomarahojen anastus toki pullisti työnantajien lompakkoa kuluttamaan rahat ihan mihin huvitti, mutta iski suomalaiseen kulutukseen pakotettuihin palkansaajiin pahasti.

Toiseksi: pääministerin kertoma juttu on ankka. Se on tilastoharha. Se on yhtä luotettava kuin ex-ministeri Lindenin selitykset.

Tilastoja on siivottu, rukattu, harjattu ja kaunisteltu. (https://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaan-parantuneet-tyottomyystilastot-eivat-kerro-koko-totuutta-tilastoista-on-siivottu-kuolleita-elakoityneita-ja-jo-tyollistyneita).

Hurskaan miehen epätosi

Miksi näin hyvän ja hurskaan miehen pitää turvautua väärään tilastoon? Miksi: koska Sipilä on ollut oiva toiminimi, jonka alaisuudessa on saatu ”tuloksia”. Joku on hyötynyt – emme me.  

Todellisuudessa Sipilä on kuin Nikolai Gogolin ”Kuolleiden sielujen” huijari Tšitšikov. Hän, ts. Tšitšikov osteli matkoillaan maanomistajilta kuolleita sieluja eli kuolleita maaorjia, joita ei ole vielä poistettu henkikirjoitusluettelosta. Jos hankki maata ja maaorjia, niitä oli pantata ja saada niitä vastaan rahaa ja lainaa, eikä kukaan tarkastanut elivätkö ihmiset, joita kauppamies hankki.

PS. Huomenna ja ylihuomenna on naapurimaalle Eestille tärkeät päivät! Onneksi olkoon! Ehkä Ylekin huomio asian?  Jos näin, niin hyvä YLE! (en ole usein muuten näin todennut).

PPS. Eduskunnassa käydään Absurdistan-keskustelua äideistä ja isistä. Tästä keskustelusta tulee hieno historiallinen muistomerkki sille, joka tutkii tulevaisuudessa tämän ajan hullutuksia. Toisaalta: jos ihmisellä voi olla useita isiä ja äitejä niin mitäs olisitte mieltä? Entäpä jos Wahlroos adoptoisi kaikki Suomen työttömät! Vähän vanhempana? Työttömät saisivat raha-asiansa kuntoon (pappa betalar) ja 400 000 työtöntä huutelisi rakkaudella ympäri Suomenniemeä sanaa: isi, isi! 

]]>
19 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251253-sipila-huijaroi-kuolleilla-sieluilla#comments hallitus Juha Sipilän hallitus Olympiakisat Thu, 22 Feb 2018 10:21:45 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251253-sipila-huijaroi-kuolleilla-sieluilla
Yhtiöittäminen jatkuu: Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251214-yhtioittaminen-jatkuu-likenneviraston-liikenteenohjaus-ja-hallintapalvelut <p>Hallitus<a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=7279"> esittää säädettäväksi lakia</a> Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi. Valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Yhtiön toimialana olisi meri-, rautatie- ja tieliikenteenohjaus ja -hallinta sekä siihen liittyvä tiedon keruu, hallinta ja hyödyntäminen.</p><p>Tämä on jälleen yksi askel yhtiöittämiskehityksessä, jossa useimmiten kansalaisten näkyvyys ja mahdollisuus saada tietoa toiminnasta kapenee merkittävästi. Tämä seikka sivuutetaan esityksessä sujuvasti ja keskitytään lupaamaan kymmenen hyvää ja kaunista tulevaisuuden vaikutuksista. Jossain määrin huvittava on lausuntopyynnön saatteena käytetty väittämä: &quot;<em>Itsenäisessä osakeyhtiössä toiminnan läpinäkyvyys paranisi, kun liiketoiminnan todelliset tuotot ja kulut sekä liikenteenohjauspalvelujen hinnoittelun perusteet ovat selkeät.</em>&quot;</p><p>Milloin oikeasti läpinäkyvyys ja avoimuus on parantunut yhtiöittämälla toiminnot? Siinähän käytännössä lukuisat asiat siirtyvät liikesalaisuuden piiriin ja asiakirjat julkisuuslain ulottumattomiin.</p><p>Bernerillä vaikuttaisi olevan tavoitteena yhtiöittää niin paljon Liikenne- ja Viestintäministeriön alaisia toimintoja kuin yhdessä hallituskaudessa kerkeää.</p><p>Meneillään olevassa parlamamentaarisessa työryhmässä vaikutettaisiin edelleen olevan ajamassa Liikenneyhtiötä tai Infra Oy:tä - millä nimellä tuota sitten kutsutaankin. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että lukuisissa lausunnoissa mukaanlukien Valtionvarainministeriön ei nähdä yhtiöittämisellä saatavan todellisia hyötyjä.</p><p>Valtionvarainministeriö arvioi lausunnoissaan eri malleja seuraavasti, ote<a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/7f574872-8fb8-4ab0-9a2f-235453593d73/9906de4d-2a9d-42ed-8cfa-a6288b65a88a/LAUSUNTO_20171109063654.pdf"> palauteyhteenvedosta</a>:</p><p>&quot;<em>VM on vertaillut talousarviorahoitukseen elinkaarimallia, hyötyjä/käyttäjä maksaa &ndash;mallia, sisäisen lainanannon mallia sekä liikenneverkkoyhtiömallia. Elinkaarimallia käytettäessä sen hyödyt olisi pystyttävä perustelemaan suhteessa suurempiin rahoituskustannuksiin. Hyötyjä/käyttäjä maksaa &ndash; malleihin VM näkee liittyvän hyötyjä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta, mutta niiden potentiaalia liikenneverkon rahoituksessa rajoittavat mm. liikenneverkon luonne julkisena hyödykkeenä sekä vähäinen asiakasmäärä osassa liikenneväyliä. Sisäisen lainanoton mahdollistamisella ei VM:n mukaan ratkaista ongelmia, ja lisäksi sen käyttöä olisi vaikea rajata vain liikennehankkeisiin. Liikenneverkkoyhtiön riskinä VM näkee inframenojen ja niihin liittyvien verojen määrän kasvamisen sekä päätöksentekovallan siirtymisen mahdollisesti eduskunnan ja valtioneuvoston ulkopuolelle.</em></p><p><em>Valtiokonttori on vertaillut liikenneverkon yhtiömallia (Infra Oy), valtion sisäisen lainanannon mallia sekä elinkaarimallia talousarviorahoitukseen. Resurssien tehokkaan allokaation kannalta kustannusten jaksottaminen eli muut kuin talousarviorahoitusmalli mahdollistanevat parhaat ratkaisut. Täysin yksityiset tiet sekä hyötyjä maksaa -rahoitusmalli olisivat teoriassa resurssien ohjautumisen näkökulmasta kaikkein taloudellisimpia, mutta myös niiden osalta tarvitaan merkittävää valtion ohjausta. Valtion rahoituskustannus on alhaisin ja yksityinen rahoitus kallein rahoitusmuoto. Yhteenvetona Valtiokonttori toteaa, että talousarviorahoitus ja valtion sisäisen lainanannon mallit ovat taloudellisesta näkökulmasta edullisimpia. Jälkimmäisessä taloudellisesti järkevien projektien rahoitusmahdollisuudet ovat kuitenkin joustavammat. Yhtiö- ja elinkaarimalleihin ei Valtiokonttorin mukaan liity merkittäviä taloudellisia hyötyjä, joita edellisissä ei voitaisi saavuttaa alemmin kustannuksin.</em>&quot;</p><p>Jos tuon tiivistää, niin Infra Oy ja yksityinen malli tulee kalliimmaksi ja sisältää lisäksi merkittäviä riskejä.</p><p>Kuitenkin jo tammikuussa STT:n uutinen kertoi: &quot;<em>Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaatii työryhmältä merkittävää uudistusta. Jos työryhmä ei löydä yhteistä säveltä muutoksesta, Sipilä aikoo STT:n tietojen mukaan yrittää liikenteen rahoituksen mullistamista hallituksen johdolla.</em>&quot;</p><p>Lukuisat annetut lausunnot valtiontalouden asiantuntijoilta kertovat kuinka liikennyhtiömalli ei kannata, mutta sehän ei taas Juhaa haittaa. Kaikenmaailman asiantuntijoilla ei ole vaikutusta, kun hän on päättänyt mullistaa liikenteen rahoituksen Berner työrukkasenaan.</p><p>On se kumma, että meillä on pääministeri, jonka viisaus ylittää lukuisten asiantuntijoiden viisauden.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus esittää säädettäväksi lakia Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi. Valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Yhtiön toimialana olisi meri-, rautatie- ja tieliikenteenohjaus ja -hallinta sekä siihen liittyvä tiedon keruu, hallinta ja hyödyntäminen.

Tämä on jälleen yksi askel yhtiöittämiskehityksessä, jossa useimmiten kansalaisten näkyvyys ja mahdollisuus saada tietoa toiminnasta kapenee merkittävästi. Tämä seikka sivuutetaan esityksessä sujuvasti ja keskitytään lupaamaan kymmenen hyvää ja kaunista tulevaisuuden vaikutuksista. Jossain määrin huvittava on lausuntopyynnön saatteena käytetty väittämä: "Itsenäisessä osakeyhtiössä toiminnan läpinäkyvyys paranisi, kun liiketoiminnan todelliset tuotot ja kulut sekä liikenteenohjauspalvelujen hinnoittelun perusteet ovat selkeät."

Milloin oikeasti läpinäkyvyys ja avoimuus on parantunut yhtiöittämälla toiminnot? Siinähän käytännössä lukuisat asiat siirtyvät liikesalaisuuden piiriin ja asiakirjat julkisuuslain ulottumattomiin.

Bernerillä vaikuttaisi olevan tavoitteena yhtiöittää niin paljon Liikenne- ja Viestintäministeriön alaisia toimintoja kuin yhdessä hallituskaudessa kerkeää.

Meneillään olevassa parlamamentaarisessa työryhmässä vaikutettaisiin edelleen olevan ajamassa Liikenneyhtiötä tai Infra Oy:tä - millä nimellä tuota sitten kutsutaankin. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että lukuisissa lausunnoissa mukaanlukien Valtionvarainministeriön ei nähdä yhtiöittämisellä saatavan todellisia hyötyjä.

Valtionvarainministeriö arvioi lausunnoissaan eri malleja seuraavasti, ote palauteyhteenvedosta:

"VM on vertaillut talousarviorahoitukseen elinkaarimallia, hyötyjä/käyttäjä maksaa –mallia, sisäisen lainanannon mallia sekä liikenneverkkoyhtiömallia. Elinkaarimallia käytettäessä sen hyödyt olisi pystyttävä perustelemaan suhteessa suurempiin rahoituskustannuksiin. Hyötyjä/käyttäjä maksaa – malleihin VM näkee liittyvän hyötyjä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta, mutta niiden potentiaalia liikenneverkon rahoituksessa rajoittavat mm. liikenneverkon luonne julkisena hyödykkeenä sekä vähäinen asiakasmäärä osassa liikenneväyliä. Sisäisen lainanoton mahdollistamisella ei VM:n mukaan ratkaista ongelmia, ja lisäksi sen käyttöä olisi vaikea rajata vain liikennehankkeisiin. Liikenneverkkoyhtiön riskinä VM näkee inframenojen ja niihin liittyvien verojen määrän kasvamisen sekä päätöksentekovallan siirtymisen mahdollisesti eduskunnan ja valtioneuvoston ulkopuolelle.

Valtiokonttori on vertaillut liikenneverkon yhtiömallia (Infra Oy), valtion sisäisen lainanannon mallia sekä elinkaarimallia talousarviorahoitukseen. Resurssien tehokkaan allokaation kannalta kustannusten jaksottaminen eli muut kuin talousarviorahoitusmalli mahdollistanevat parhaat ratkaisut. Täysin yksityiset tiet sekä hyötyjä maksaa -rahoitusmalli olisivat teoriassa resurssien ohjautumisen näkökulmasta kaikkein taloudellisimpia, mutta myös niiden osalta tarvitaan merkittävää valtion ohjausta. Valtion rahoituskustannus on alhaisin ja yksityinen rahoitus kallein rahoitusmuoto. Yhteenvetona Valtiokonttori toteaa, että talousarviorahoitus ja valtion sisäisen lainanannon mallit ovat taloudellisesta näkökulmasta edullisimpia. Jälkimmäisessä taloudellisesti järkevien projektien rahoitusmahdollisuudet ovat kuitenkin joustavammat. Yhtiö- ja elinkaarimalleihin ei Valtiokonttorin mukaan liity merkittäviä taloudellisia hyötyjä, joita edellisissä ei voitaisi saavuttaa alemmin kustannuksin."

Jos tuon tiivistää, niin Infra Oy ja yksityinen malli tulee kalliimmaksi ja sisältää lisäksi merkittäviä riskejä.

Kuitenkin jo tammikuussa STT:n uutinen kertoi: "Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaatii työryhmältä merkittävää uudistusta. Jos työryhmä ei löydä yhteistä säveltä muutoksesta, Sipilä aikoo STT:n tietojen mukaan yrittää liikenteen rahoituksen mullistamista hallituksen johdolla."

Lukuisat annetut lausunnot valtiontalouden asiantuntijoilta kertovat kuinka liikennyhtiömalli ei kannata, mutta sehän ei taas Juhaa haittaa. Kaikenmaailman asiantuntijoilla ei ole vaikutusta, kun hän on päättänyt mullistaa liikenteen rahoituksen Berner työrukkasenaan.

On se kumma, että meillä on pääministeri, jonka viisaus ylittää lukuisten asiantuntijoiden viisauden.

 

 

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251214-yhtioittaminen-jatkuu-likenneviraston-liikenteenohjaus-ja-hallintapalvelut#comments Anne Berner Juha Sipilän hallitus Liikenneyhtiö Luonnollinen monopoli Yhtiöittäminen Wed, 21 Feb 2018 10:50:37 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251214-yhtioittaminen-jatkuu-likenneviraston-liikenteenohjaus-ja-hallintapalvelut
Haistakaa huilu koko hallitus - eriarvoisuudesta ette välitä pätkääkään http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251159-haistakaa-huilu-koko-hallitus-eriarvoisuudesta-ette-valita-patkaakaan <p>En enää oikeasti jaksa katsoa tämän hallituksen menoa, työttömien aktiivimallin ja muiden toimenpiteiden kautta se pitää huolen siitä, ettei köyhä saa senttiäkään liikaa tai siltä mieluummin otetaan niistä pois. Jos vammainen poika saa lahjaksi jotain tililleen, hoitaa automaattinen Kelan valvonta pois sen, ettei hänelle siitä koidu iloa tai hyötyä. Samaan aikaan on voimassa verottajan ohje lahja- ja perintöverosta, jonka mukaan alle 30 000 euron juttuihin ei puututa vaan annetaan mennä.</p><p>Laskekaapa Sipilä ja kumppanit kauanko sillä vähäosaisella menee siihen, että edes puhuttaisiin 30 tuhannesta eurosta suoraa verottamatonta tuloa - vähintään yli neljä vuotta. Teidän mielestänne tällainen on pikkujuttu - onhan se mikäli on rahaa.</p><p><strong>Finanssivalvonta olematonta eikä mikään muutu</strong></p><p>Jokainen vähänkään asioita ajatteleva ymmärtää, että nykyinen Fiva ei sa mitään aikaan. Se ei tutki mitään ilman, että julkisuudesta tulee joku pakote tai syöte. Se on aivan kujalla Panaman jutuista tai mistään muustakaan. Markkinoilla pyörii miljardeja eikä tämä laitos saa mitään aikaan itse.</p><p>Martti Asikainen kertoi<a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237815-finanssivalvonta-maamme-hapeatahra"> blogissaan seuraavaa:</a></p><p>&quot;Viime vuonna noin 200 ihmistä työllistävä Fiva <a href="http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tilastot/sanktiot/Pages/Default.aspx" target="_blank">teki yhteensä</a> 2 tutkintapyyntöä poliisille, antoi 2 julkista varoitusta ja 3 seuraamusmaksua sekä määräsi 2 rikemaksua. Siinä se.&quot;</p><p>Eihän tämä laitos valvo mitään. Kun julkisuuslain perusteella koitettiin toimittajien taholta saada kansalaisille tietoja kieltäytyi se en antamasta niitä eläkeyhtiöistä ja on valittanut siitä Korkeimmallle hallinto-oikeudelle. Koko laitos on rikkaiden talutusnuorassa.</p><p><strong>Säätiöiden villi länsi</strong></p><p>Säätiöistä on viime vuosina riittänyt puhetta ja lakimuutoksesta huolimatta vaikuttaisi, että Patentti- ja rekisterihallituksen valvonta on surkealla tasolla. Lähes kaikki tapaukset ovat nousseet esille median kautta eikä omasta valvonnasta - usein väärinkäytökset ovat jatkuneet vuosia. Nuorisosäätiön tapauksen noustua julkisuuden kautta jälleen esille aloitti PRH tutkinnan kauan sitten, mutta mitään tuloksia ei ole ainakaan julkisuuteen tuotu. Samalla kun säätiö vaikuttaisi toimivan sääntöjensä vastaisesti valuvat urakat lähipiirien rakennusliikkeille ja uutisoitiin Tallinnaan valmistuneista taloista, jotka eivät ainakaan paikallisella mittapuulla ole kohtuuhintaisia asuntoja nuorille.</p><p>Timo Sillgren arvioi 2000-luvun PRH:n toimintaa Pro gradussaan 2013 ja vaikuttaisi, että toiminta on ollut erittäin puutteellista ja rangaistukset lieviä - usein pelkästään toiminnan korjaamista jatkossa ilman rangaistuksia. <a href="http://docplayer.fi/25971361-Helsingin-yliopisto-helsingfors-universitet-university-of-helsinki.html" target="_blank">Tutkielmassa</a> yhdeksää eri tapausta on käsitelty erikseen, nämä sisältävät mm Bensow-säätiön ja Nuorisosäätiön aiempaan vaalirahakohuun liittyvät tapaukset, näistä anettiin tuomioitakin.</p><p>MOT-ohjelman (15.4.2013 mukaan&nbsp;yli 2600 säätiön asioita valvoi PRH:ssa kaksi virkamiestä. Pelkästään 50 suurimman säätiön yhteenlaskettu varallisuus on 15,7 miljardia, joten pikkusummista ei puhuta. Seurannan järkyttävän surkeasta tasosta <a href="https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42644/Stiiden%20valvonta%20Suomessa.pdf?sequence=2" target="_blank">Timo Sillgrenin Pro gradu -työ vuodelta 2013</a> kertoo seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Tilintarkastuskertomuksesta tarkastetaan säätiö- ja tilintarkastuslakien mukaiset lausumat sekä se, että tilintarkastajien määrä ja laatu ovat oikeita. Puutteita havaittaessa säätiölle lähetetään korjauskehotus. PRH ei kuitenkaan ole valvonut vuosiselvitysten varsinaista sisältöä, eikä tilinpäätöksiä tai toimintakertomuksia ole luettu tai käyty muuten järjestelmällisesti lävitse. Viranomainen ei siis ole valvonut sitä, täyttävätkö vuosiselvitykset myös sisällöllisesti säätiölain vaatimukset</em>.&quot;</p><p>Suomeksi sanottuna ne voivat sisältää vaikka mitä tuubaa ilman, että asia tulee ilmi tai tarkasteltavaksi. Kunhan PRH:lle lähetetään oikea määrä dokumentteja, niin se riittää. Lisäksi nämä eivät ole julkisia dokumentteja, joten muut eivät niitä pääse tarkastelemaan.</p><p>Montako työtöntä köyhää vaaditaan tuottamaan sama omaisuus? Momtako henkilöä heitä valvoo?</p><p><strong>Hallituksen toimet suhteessa saavutettavaan rahalliseen hyötyyn</strong></p><p>Hallitus hoitaa tehokkaasti toimillaan sen, ettei köyhyysrajalle elävä saa yhtään helpotusta elämäänsä. Samalla se pitää huolen siitä, että varakkaille ei missään nimessä tule lisää rasitteita eikä heidän toimiaan tutkita.</p><p>Kokoomukselle tämä lienee tavoite samoin kuin Keskustan Sipilä-siivelle, onnittelut menestyksestä. Siniset ovat mahdollistaneet tämän - saa nähdä mihin tämä teidät vie. Keskiluokan verokapinan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.</p><p>Mainitsemieni epäkohtien osalta hallitus ei tee mitään. Sen sijaan heikompiosaisille lienee tulossa paljon lisää.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En enää oikeasti jaksa katsoa tämän hallituksen menoa, työttömien aktiivimallin ja muiden toimenpiteiden kautta se pitää huolen siitä, ettei köyhä saa senttiäkään liikaa tai siltä mieluummin otetaan niistä pois. Jos vammainen poika saa lahjaksi jotain tililleen, hoitaa automaattinen Kelan valvonta pois sen, ettei hänelle siitä koidu iloa tai hyötyä. Samaan aikaan on voimassa verottajan ohje lahja- ja perintöverosta, jonka mukaan alle 30 000 euron juttuihin ei puututa vaan annetaan mennä.

Laskekaapa Sipilä ja kumppanit kauanko sillä vähäosaisella menee siihen, että edes puhuttaisiin 30 tuhannesta eurosta suoraa verottamatonta tuloa - vähintään yli neljä vuotta. Teidän mielestänne tällainen on pikkujuttu - onhan se mikäli on rahaa.

Finanssivalvonta olematonta eikä mikään muutu

Jokainen vähänkään asioita ajatteleva ymmärtää, että nykyinen Fiva ei sa mitään aikaan. Se ei tutki mitään ilman, että julkisuudesta tulee joku pakote tai syöte. Se on aivan kujalla Panaman jutuista tai mistään muustakaan. Markkinoilla pyörii miljardeja eikä tämä laitos saa mitään aikaan itse.

Martti Asikainen kertoi blogissaan seuraavaa:

"Viime vuonna noin 200 ihmistä työllistävä Fiva teki yhteensä 2 tutkintapyyntöä poliisille, antoi 2 julkista varoitusta ja 3 seuraamusmaksua sekä määräsi 2 rikemaksua. Siinä se."

Eihän tämä laitos valvo mitään. Kun julkisuuslain perusteella koitettiin toimittajien taholta saada kansalaisille tietoja kieltäytyi se en antamasta niitä eläkeyhtiöistä ja on valittanut siitä Korkeimmallle hallinto-oikeudelle. Koko laitos on rikkaiden talutusnuorassa.

Säätiöiden villi länsi

Säätiöistä on viime vuosina riittänyt puhetta ja lakimuutoksesta huolimatta vaikuttaisi, että Patentti- ja rekisterihallituksen valvonta on surkealla tasolla. Lähes kaikki tapaukset ovat nousseet esille median kautta eikä omasta valvonnasta - usein väärinkäytökset ovat jatkuneet vuosia. Nuorisosäätiön tapauksen noustua julkisuuden kautta jälleen esille aloitti PRH tutkinnan kauan sitten, mutta mitään tuloksia ei ole ainakaan julkisuuteen tuotu. Samalla kun säätiö vaikuttaisi toimivan sääntöjensä vastaisesti valuvat urakat lähipiirien rakennusliikkeille ja uutisoitiin Tallinnaan valmistuneista taloista, jotka eivät ainakaan paikallisella mittapuulla ole kohtuuhintaisia asuntoja nuorille.

Timo Sillgren arvioi 2000-luvun PRH:n toimintaa Pro gradussaan 2013 ja vaikuttaisi, että toiminta on ollut erittäin puutteellista ja rangaistukset lieviä - usein pelkästään toiminnan korjaamista jatkossa ilman rangaistuksia. Tutkielmassa yhdeksää eri tapausta on käsitelty erikseen, nämä sisältävät mm Bensow-säätiön ja Nuorisosäätiön aiempaan vaalirahakohuun liittyvät tapaukset, näistä anettiin tuomioitakin.

MOT-ohjelman (15.4.2013 mukaan yli 2600 säätiön asioita valvoi PRH:ssa kaksi virkamiestä. Pelkästään 50 suurimman säätiön yhteenlaskettu varallisuus on 15,7 miljardia, joten pikkusummista ei puhuta. Seurannan järkyttävän surkeasta tasosta Timo Sillgrenin Pro gradu -työ vuodelta 2013 kertoo seuraavaa:

"Tilintarkastuskertomuksesta tarkastetaan säätiö- ja tilintarkastuslakien mukaiset lausumat sekä se, että tilintarkastajien määrä ja laatu ovat oikeita. Puutteita havaittaessa säätiölle lähetetään korjauskehotus. PRH ei kuitenkaan ole valvonut vuosiselvitysten varsinaista sisältöä, eikä tilinpäätöksiä tai toimintakertomuksia ole luettu tai käyty muuten järjestelmällisesti lävitse. Viranomainen ei siis ole valvonut sitä, täyttävätkö vuosiselvitykset myös sisällöllisesti säätiölain vaatimukset."

Suomeksi sanottuna ne voivat sisältää vaikka mitä tuubaa ilman, että asia tulee ilmi tai tarkasteltavaksi. Kunhan PRH:lle lähetetään oikea määrä dokumentteja, niin se riittää. Lisäksi nämä eivät ole julkisia dokumentteja, joten muut eivät niitä pääse tarkastelemaan.

Montako työtöntä köyhää vaaditaan tuottamaan sama omaisuus? Momtako henkilöä heitä valvoo?

Hallituksen toimet suhteessa saavutettavaan rahalliseen hyötyyn

Hallitus hoitaa tehokkaasti toimillaan sen, ettei köyhyysrajalle elävä saa yhtään helpotusta elämäänsä. Samalla se pitää huolen siitä, että varakkaille ei missään nimessä tule lisää rasitteita eikä heidän toimiaan tutkita.

Kokoomukselle tämä lienee tavoite samoin kuin Keskustan Sipilä-siivelle, onnittelut menestyksestä. Siniset ovat mahdollistaneet tämän - saa nähdä mihin tämä teidät vie. Keskiluokan verokapinan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Mainitsemieni epäkohtien osalta hallitus ei tee mitään. Sen sijaan heikompiosaisille lienee tulossa paljon lisää.

 

 

]]>
7 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251159-haistakaa-huilu-koko-hallitus-eriarvoisuudesta-ette-valita-patkaakaan#comments Eriarvoisuus Finanssivalvonta Hyväveliverkosto Juha Sipilän hallitus Köyhyys Suomessa Mon, 19 Feb 2018 22:10:04 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251159-haistakaa-huilu-koko-hallitus-eriarvoisuudesta-ette-valita-patkaakaan
Sujuvoittamalla kavennetaan vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöön http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251141-sujuvoittamalla-kavennetaan-vaikutusmahdollisuuksia-omaan-elinymparistoon <p>Hallituksen sujuvoittaminen ja säädösten purku on myös tarkoittanut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä omaan elinympäristöönsä ja laittaa heidät taistelemaan huonoja kaavoja sekä päätöksiä vastaan ilman järjestöjen tai viranomaisen apua. Viime maaliskuussa hyväksytty maanrakennuslain muutos oli jo katastrofaalinen ja käsittelyssä oleva ympäristönsuojelulaki olisi jatkamassa tätä samaa valitettavaa linjaa.</p><p><strong>Aiheellistenkin valitusten karsiminen - ELY ei saa ottaa kantaa eikä valittaa kaavoituksesta</strong></p><p>Maaliskuuhun 2017 asti ELY-keskuksilla oli tehtävänä valvoa kuntien kaavoitusta, alueidenkäyttöä ja rakentamista, jotteivät ne sooloilisi aivan omiaan. Lakimuutosten myötä ELY-keskukset valvovat näitä vain siltä osin kuin ratkaisuilla on <em>valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia vaikutuksia</em>. Lisäksi ELY-keskusten valitusoikeus rajattiin toimialaa koskeviin asioihin kaavojen ja rakennusjärjestysten, suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten osalta.</p><p>Korkein hallinto-oikeus totesi lausunnossaan seuraavaa:</p><p><em>&quot;ELY-keskusten valitusoikeuden rajoittaminen heikentäisi mahdollisuuksia varmistaa myös tulevaisuudessa, että lakia sovelletaan kunnissa yhdenmukaisesti. Kuten hallituksen esityksen yleisperustelujen kohdassa 2.3 esitetystä nykytilanteen arvioinnista ilmenee, ELY-keskuksen tekemien valitusten määrä on pysynyt maltillisena koko maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloajan. Valitukset ovat perustuneet pääosin asiantuntevaan harkintaan ja ne ovat menestyneet tuomioistuimissa hyvin. Lisäksi on yleisesti todettava, että viranomaisten valitusoikeus kuuluu hallintoprosessin keskeisiin perusrakenteisiin ja se turvaa erisuuntaisten yhteiskunnallisten intressien toteutumisen</em>.&quot;</p><p>Paljonko valituksia sitten on ollut? Kaikista valituksista ELY:jen tekemiä on ollut vain 4 %. Näistä on <strong>hyväksytty 80&nbsp;%</strong>, siinä missä muista valituksista on hyväksytty vain 18 %. Valitusoikeuden rajaamisella ratkaistaan siis ongelmaa, jota ei oikeastaan ole.</p><p>Mitä kertoo demokratiasta ja oikeusvaltiosta se, että <strong>halutaan karsia pois valitukset, joista neljä viidestä katsotaan oikeiksi</strong>? Ei kovin hyvää.</p><p>Erikoista on myös se, että ei ole olemassa tahoa, joka alkuvaiheessa ratkaisee onko hanke maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä. Valituksen osalta hallinto-oikeus ensin käsittelee tämän kysymyksen ja sitten annetaan mahdollisuus valittamiseen. Kuka ratkaisee sen alkuvaiheen valvonnan osalta - tämä on arvoitus.</p><p>Tämä jo hyväksytty laki siirtää vastuun maankäytön laillisuusvalvonnasta lähes kokonaan valistuneiden kuntalaisten ja järjestöjen tehtäväksi. Valitusoikeuden rajaaminen voi helposti johtaa siihen, ettei säädöksiä enää noudateta, koska lainvastaisistakaan päätöksistä ei todennäköisesti lainsäädäntötuntemuksen puutteen vuoksi valitettaisi.&nbsp;</p><p>Tämän päätöksen osalta maito on jo maassa. Valitettavan vähälle huomiolle koko lakimuutos jäi Soten ja muiden mediaseksikkäämpien aiheiden varjossa.</p><p>Mielenkiintoinen detalji uudessa laissa on, jonka toteutumiseen kunnassa voi vielä vaikuttaa. Uuden lain mukaan kunnissa päätösvalta asemakaavoista voitaisiin siirtää kunnanvaltuustolta kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Tämä koskee nyt myös merkittäviä asemakaavoja.&nbsp; Tässä vaarana on, että päätösten avoimuus vähenee ja päätösvalta siirtyy hyvin pienelle piirille, erityisesti pienissä kunnissa.</p><p>Mielestäni tällaisen ehdotuksen ilmaantuessa kunnanvaltuuston päätettäväksi sitä ei pidä missään nimessä hyväksyä.</p><p><strong>Ympäristönsuojelulakiesityksessä &quot;sujuvoittaminen&quot; jatkuu oikeuksia kaventaen</strong></p><p>Osana hallituksen kärkihankkeista se on lakieluonnoksessaan&nbsp; siirtämässä suuren osan ympäristölupaa vaativista toiminnoista ilmoitusmenettelyn piiriin samalla vähentäen kuultavia osapuolia rajaten sen käytännössä naapureihin. Tätäkin kutsutaan komeasti säädösten sujuvoittamiseksi.</p><p>Sujuvoitettavien hankeluettelossa on useita toimintoja, jotka voivat vaikuttaa mm. vesien hyvään tilaan (esim. kullankaivuu, jätevedenpuhdistamot, kalanviljely ja eläinsuojat). Useimpien näiden hankkeiden vaikutus ulottuu selkeästi rajanaapureita kauemmas esimerkiksi vesistövaikutusten, melun tai hajuhaittojen osalta.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9874533" target="_blank">Ylen mukaan Korkein hallinto-oikeus suorastaan tyrmää luonnoksen lausunnossaan</a>:</p><p>Ensinnäkin KHO toteaa lausunnossaan, että luonnos on viimeistelemätön, riittämättömästi perusteltu ja osin virheellinen. Vaikuttaa siis jatkavan hallituksen kestävää linjaa lainvalmistelun tasossa.</p><p>Lisäksi KHO:n mukaan uusi ilmoitusmenettely ei ratkaisisi nykyiseen lupasäädäntöön mahdollisesti liittyviä ongelmia, vaan synnyttäisi runsaasti uusia ongelmia, joita lakiesityksessä ei ole mietitty.</p><p>Lisäksi kritisoidaan voimakkaasti sitä, että ennen lausuntokierrosta ei olla tehty ehdotettujen muutosten vaikutusarviota vaan lausunnoilla lähetetyssä luonnoksessa kerotaan niitä täydennettävän myöhemmin. On todella hankalaa arvioida päätösten vaikutuksia ilman kunnollisia arvioita ja tämä asettaa lausuntojen antajatkin hankalaan asemaan. Suomen Luonnonsuojeluliitto vaatiikin uutta lausuntokierrosta vaikutusarvion valmistumisen jälkeen. Lisäksi luonnoksessa kerrotaan mm myöhemmin tehtävistä tarkemmista asetuksista, joiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.</p><p><a href="https://www.sll.fi/ajankohtaista/liitto/2017/YM18-400-2017" target="_blank">Lausunnossaan Suomen Luonnonsuojeluliitto toteaa</a>:</p><p>&quot;<em>Luonnonsuojeluliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota ehdotuksen sisältämiin huomattaviin heikennyksiin kuulemismenettelyn osalta. Perustuslain 20.2 &sect;:n ympäristöperusoikeus edellyttää nimenomaisesti osallistumisoikeuksien turvaamista, eikä salli niiden heikentämistä. Tästä huolimatta luonnoksessa ehdotetaan, että ilmoituksesta olisi tarpeen kuulla vain rajanaapurit ja ne, joita asia erityisesti koskisi<em>.&nbsp;</em></em><em>Näin ollen muut kuin naapurit eivät saisi välttämättä edes tietoa heihin potentiaalisesti kohdistuvan hankkeen vireilletulosta. Tätä kuulemismenettelyn huomattavaa kaventamista ei ole ehdotuksessa perusteltu juuri lainkaan. Yksityiskohtaisissa perusteluissa (115 e &sect;) todetaan, että &rdquo;ilmoitusasiassa lupaa suppeammalla kuulemisella tavoiteltaisiin sujuvampaa menettelyä&rdquo;. Tämä ei voi olla peruste heikentää osallistumisen perusoikeuksia.&quot;</em></p><p>&quot;<em>Perustuslain 20.2 &sect;:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä ns. perustuslaillinen toimeksianto edellyttää sekä aineellisen ympäristölainsäädännön kehittämistä ympäristöä suojelevaan suuntaan että menettelyllisen sääntelyn muokkaamista yksilön vaikutusmahdollisuuksia edistävään suuntaan. Käsillä oleva luonnos on tavoitteiltaan päinvastainen, eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä.</em>&quot;</p><p>Jo tehdyssä maanrakennuslain muutoksessa siis vähennettiin viranomaisten tukea ja laitettiin kaavojen sekä poikkeuslupien valvonta kuntalaisten itse hoidettavaksi ilman tukea. Tässä sitten lisäksi kavennetaan kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristönsä lähelle tulevien ympäristöhäiriöitä aiheuttavien toimintojen lupiin.</p><p>Valitusoikeutta koskeva säännös on ulottuvuudeltaan osin kuulemisvelvoitetta laajempi eli esimerkiksi ympäristöjärjestöt voivat valittaa asiasta hallinto-oikeuteen, mutta eivät siis tule kuulluksi ilmoituksen käsittelyn aikana. Onko tämä varmasti kustannustehokas ja järkevä tapa toimia? Kyllähän pelkästään yksittäisen asian käsittely hallinto-oikeudessa on aikaa ja rahaa vievä prosessi.</p><p>Kuitenkin uudessa mallissa ilmoituksen vireilletulosta tarvitse käytännössä ilmoittaa muille kuin naapureille, jolloin valitusoikeus menettää merkitystään, koska tietoa koko hankkeesta ja aikaa siihen perehtymiseen ei ole riittävän ajoissa saatavilla. Valituksillehan aina annetaan määräaika - jos tietoa ei ole ajoissa, niin se kuluu umpeen eikä valitusmahdollisuutta enää ole. Ongelmallista on lisäksi se, että ehdotuksen mukaan toiminnan saa aloittaa 90 vuorokauden kuluttua vaikka viranomainen ei olisi antanut asiassa päätöstä.</p><p><strong>Yhteisvaikutuksena erittäin merkittävä heikennys demokratiaan ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksiin</strong></p><p>Katsottaessa näiden yhteisvaikutusta on se mielestäni varsin ikävä. Todellinen tavoite vaikuttaa olevan kaventaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on erittäin ongelmallista toiminnanharjoittajien ja haitankärsijöiden oikeusturvan, osallistumisen turvaamisen sekä ympäristövaikutusten osalta.</p><p>On suorastaan pöyristyttävää, että hallitus lailla sulkee pois ELY:n valitusmahdollisuudet, kun se on siis neljässä tapauksessa viidestä ollut valituksessaan oikeassa. Lisäksi ELY on käyttänyt valitusoikeutta harkitusti eikä mitenkään ylenmääräisesti. Tämä on mielestäni oikeusvaltion periaatteiden vastaista.</p><p>Ympäristönsuojelulain muutos taas asettaa painetta lisää ELY:n suorittamalle valvonnalle, mille on tunnetusti hyvin kapeat resurssit. Valvontahan perustuu pääosin ns omavalvontaan, jonka toimimattomuudesta kerroin esimerkin aiemmin <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228500-yritysten-ymparistolupien-valvonta-omavalvontana-ei-yksinkertaisesti-toimi">blogissani</a>. Nyt siirtämällä suuri määrä toimintoja ilmoitusmenettelyn piiriin ne käsitellään kevyemmin ja lisäksi niihin kohdistuva valvonta on pääosin omavalvontaa. Kuulostaa aika huteralta ympäristövalvonnalta.</p><p>Surulliseksi vetää tällainen kehitys valitettavan vähällä vastustuksella ja huomiolla. Kenties tähän herätään, kun yhtäkkiä kodin lähistölle ilmaantuu poikkeusluvilla ja ilmoitusmenettelyillä toimintansa 90 päivän sisällä muutoksenhausta huolimatta aloittava ympäristöhäiriöitä aiheuttava laitos. Kiittäkää silloin ministeri Tiilikaista ja Keskustaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen sujuvoittaminen ja säädösten purku on myös tarkoittanut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä omaan elinympäristöönsä ja laittaa heidät taistelemaan huonoja kaavoja sekä päätöksiä vastaan ilman järjestöjen tai viranomaisen apua. Viime maaliskuussa hyväksytty maanrakennuslain muutos oli jo katastrofaalinen ja käsittelyssä oleva ympäristönsuojelulaki olisi jatkamassa tätä samaa valitettavaa linjaa.

Aiheellistenkin valitusten karsiminen - ELY ei saa ottaa kantaa eikä valittaa kaavoituksesta

Maaliskuuhun 2017 asti ELY-keskuksilla oli tehtävänä valvoa kuntien kaavoitusta, alueidenkäyttöä ja rakentamista, jotteivät ne sooloilisi aivan omiaan. Lakimuutosten myötä ELY-keskukset valvovat näitä vain siltä osin kuin ratkaisuilla on valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia vaikutuksia. Lisäksi ELY-keskusten valitusoikeus rajattiin toimialaa koskeviin asioihin kaavojen ja rakennusjärjestysten, suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten osalta.

Korkein hallinto-oikeus totesi lausunnossaan seuraavaa:

"ELY-keskusten valitusoikeuden rajoittaminen heikentäisi mahdollisuuksia varmistaa myös tulevaisuudessa, että lakia sovelletaan kunnissa yhdenmukaisesti. Kuten hallituksen esityksen yleisperustelujen kohdassa 2.3 esitetystä nykytilanteen arvioinnista ilmenee, ELY-keskuksen tekemien valitusten määrä on pysynyt maltillisena koko maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloajan. Valitukset ovat perustuneet pääosin asiantuntevaan harkintaan ja ne ovat menestyneet tuomioistuimissa hyvin. Lisäksi on yleisesti todettava, että viranomaisten valitusoikeus kuuluu hallintoprosessin keskeisiin perusrakenteisiin ja se turvaa erisuuntaisten yhteiskunnallisten intressien toteutumisen."

Paljonko valituksia sitten on ollut? Kaikista valituksista ELY:jen tekemiä on ollut vain 4 %. Näistä on hyväksytty 80 %, siinä missä muista valituksista on hyväksytty vain 18 %. Valitusoikeuden rajaamisella ratkaistaan siis ongelmaa, jota ei oikeastaan ole.

Mitä kertoo demokratiasta ja oikeusvaltiosta se, että halutaan karsia pois valitukset, joista neljä viidestä katsotaan oikeiksi? Ei kovin hyvää.

Erikoista on myös se, että ei ole olemassa tahoa, joka alkuvaiheessa ratkaisee onko hanke maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä. Valituksen osalta hallinto-oikeus ensin käsittelee tämän kysymyksen ja sitten annetaan mahdollisuus valittamiseen. Kuka ratkaisee sen alkuvaiheen valvonnan osalta - tämä on arvoitus.

Tämä jo hyväksytty laki siirtää vastuun maankäytön laillisuusvalvonnasta lähes kokonaan valistuneiden kuntalaisten ja järjestöjen tehtäväksi. Valitusoikeuden rajaaminen voi helposti johtaa siihen, ettei säädöksiä enää noudateta, koska lainvastaisistakaan päätöksistä ei todennäköisesti lainsäädäntötuntemuksen puutteen vuoksi valitettaisi. 

Tämän päätöksen osalta maito on jo maassa. Valitettavan vähälle huomiolle koko lakimuutos jäi Soten ja muiden mediaseksikkäämpien aiheiden varjossa.

Mielenkiintoinen detalji uudessa laissa on, jonka toteutumiseen kunnassa voi vielä vaikuttaa. Uuden lain mukaan kunnissa päätösvalta asemakaavoista voitaisiin siirtää kunnanvaltuustolta kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Tämä koskee nyt myös merkittäviä asemakaavoja.  Tässä vaarana on, että päätösten avoimuus vähenee ja päätösvalta siirtyy hyvin pienelle piirille, erityisesti pienissä kunnissa.

Mielestäni tällaisen ehdotuksen ilmaantuessa kunnanvaltuuston päätettäväksi sitä ei pidä missään nimessä hyväksyä.

Ympäristönsuojelulakiesityksessä "sujuvoittaminen" jatkuu oikeuksia kaventaen

Osana hallituksen kärkihankkeista se on lakieluonnoksessaan  siirtämässä suuren osan ympäristölupaa vaativista toiminnoista ilmoitusmenettelyn piiriin samalla vähentäen kuultavia osapuolia rajaten sen käytännössä naapureihin. Tätäkin kutsutaan komeasti säädösten sujuvoittamiseksi.

Sujuvoitettavien hankeluettelossa on useita toimintoja, jotka voivat vaikuttaa mm. vesien hyvään tilaan (esim. kullankaivuu, jätevedenpuhdistamot, kalanviljely ja eläinsuojat). Useimpien näiden hankkeiden vaikutus ulottuu selkeästi rajanaapureita kauemmas esimerkiksi vesistövaikutusten, melun tai hajuhaittojen osalta.

Ylen mukaan Korkein hallinto-oikeus suorastaan tyrmää luonnoksen lausunnossaan:

Ensinnäkin KHO toteaa lausunnossaan, että luonnos on viimeistelemätön, riittämättömästi perusteltu ja osin virheellinen. Vaikuttaa siis jatkavan hallituksen kestävää linjaa lainvalmistelun tasossa.

Lisäksi KHO:n mukaan uusi ilmoitusmenettely ei ratkaisisi nykyiseen lupasäädäntöön mahdollisesti liittyviä ongelmia, vaan synnyttäisi runsaasti uusia ongelmia, joita lakiesityksessä ei ole mietitty.

Lisäksi kritisoidaan voimakkaasti sitä, että ennen lausuntokierrosta ei olla tehty ehdotettujen muutosten vaikutusarviota vaan lausunnoilla lähetetyssä luonnoksessa kerotaan niitä täydennettävän myöhemmin. On todella hankalaa arvioida päätösten vaikutuksia ilman kunnollisia arvioita ja tämä asettaa lausuntojen antajatkin hankalaan asemaan. Suomen Luonnonsuojeluliitto vaatiikin uutta lausuntokierrosta vaikutusarvion valmistumisen jälkeen. Lisäksi luonnoksessa kerrotaan mm myöhemmin tehtävistä tarkemmista asetuksista, joiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.

Lausunnossaan Suomen Luonnonsuojeluliitto toteaa:

"Luonnonsuojeluliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota ehdotuksen sisältämiin huomattaviin heikennyksiin kuulemismenettelyn osalta. Perustuslain 20.2 §:n ympäristöperusoikeus edellyttää nimenomaisesti osallistumisoikeuksien turvaamista, eikä salli niiden heikentämistä. Tästä huolimatta luonnoksessa ehdotetaan, että ilmoituksesta olisi tarpeen kuulla vain rajanaapurit ja ne, joita asia erityisesti koskisiNäin ollen muut kuin naapurit eivät saisi välttämättä edes tietoa heihin potentiaalisesti kohdistuvan hankkeen vireilletulosta. Tätä kuulemismenettelyn huomattavaa kaventamista ei ole ehdotuksessa perusteltu juuri lainkaan. Yksityiskohtaisissa perusteluissa (115 e §) todetaan, että ”ilmoitusasiassa lupaa suppeammalla kuulemisella tavoiteltaisiin sujuvampaa menettelyä”. Tämä ei voi olla peruste heikentää osallistumisen perusoikeuksia."

"Perustuslain 20.2 §:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä ns. perustuslaillinen toimeksianto edellyttää sekä aineellisen ympäristölainsäädännön kehittämistä ympäristöä suojelevaan suuntaan että menettelyllisen sääntelyn muokkaamista yksilön vaikutusmahdollisuuksia edistävään suuntaan. Käsillä oleva luonnos on tavoitteiltaan päinvastainen, eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä."

Jo tehdyssä maanrakennuslain muutoksessa siis vähennettiin viranomaisten tukea ja laitettiin kaavojen sekä poikkeuslupien valvonta kuntalaisten itse hoidettavaksi ilman tukea. Tässä sitten lisäksi kavennetaan kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristönsä lähelle tulevien ympäristöhäiriöitä aiheuttavien toimintojen lupiin.

Valitusoikeutta koskeva säännös on ulottuvuudeltaan osin kuulemisvelvoitetta laajempi eli esimerkiksi ympäristöjärjestöt voivat valittaa asiasta hallinto-oikeuteen, mutta eivät siis tule kuulluksi ilmoituksen käsittelyn aikana. Onko tämä varmasti kustannustehokas ja järkevä tapa toimia? Kyllähän pelkästään yksittäisen asian käsittely hallinto-oikeudessa on aikaa ja rahaa vievä prosessi.

Kuitenkin uudessa mallissa ilmoituksen vireilletulosta tarvitse käytännössä ilmoittaa muille kuin naapureille, jolloin valitusoikeus menettää merkitystään, koska tietoa koko hankkeesta ja aikaa siihen perehtymiseen ei ole riittävän ajoissa saatavilla. Valituksillehan aina annetaan määräaika - jos tietoa ei ole ajoissa, niin se kuluu umpeen eikä valitusmahdollisuutta enää ole. Ongelmallista on lisäksi se, että ehdotuksen mukaan toiminnan saa aloittaa 90 vuorokauden kuluttua vaikka viranomainen ei olisi antanut asiassa päätöstä.

Yhteisvaikutuksena erittäin merkittävä heikennys demokratiaan ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksiin

Katsottaessa näiden yhteisvaikutusta on se mielestäni varsin ikävä. Todellinen tavoite vaikuttaa olevan kaventaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on erittäin ongelmallista toiminnanharjoittajien ja haitankärsijöiden oikeusturvan, osallistumisen turvaamisen sekä ympäristövaikutusten osalta.

On suorastaan pöyristyttävää, että hallitus lailla sulkee pois ELY:n valitusmahdollisuudet, kun se on siis neljässä tapauksessa viidestä ollut valituksessaan oikeassa. Lisäksi ELY on käyttänyt valitusoikeutta harkitusti eikä mitenkään ylenmääräisesti. Tämä on mielestäni oikeusvaltion periaatteiden vastaista.

Ympäristönsuojelulain muutos taas asettaa painetta lisää ELY:n suorittamalle valvonnalle, mille on tunnetusti hyvin kapeat resurssit. Valvontahan perustuu pääosin ns omavalvontaan, jonka toimimattomuudesta kerroin esimerkin aiemmin blogissani. Nyt siirtämällä suuri määrä toimintoja ilmoitusmenettelyn piiriin ne käsitellään kevyemmin ja lisäksi niihin kohdistuva valvonta on pääosin omavalvontaa. Kuulostaa aika huteralta ympäristövalvonnalta.

Surulliseksi vetää tällainen kehitys valitettavan vähällä vastustuksella ja huomiolla. Kenties tähän herätään, kun yhtäkkiä kodin lähistölle ilmaantuu poikkeusluvilla ja ilmoitusmenettelyillä toimintansa 90 päivän sisällä muutoksenhausta huolimatta aloittava ympäristöhäiriöitä aiheuttava laitos. Kiittäkää silloin ministeri Tiilikaista ja Keskustaa.

 

]]>
13 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251141-sujuvoittamalla-kavennetaan-vaikutusmahdollisuuksia-omaan-elinymparistoon#comments Hallinto-oikeus Juha Sipilän hallitus Kaavoitus Kansalaisoikeudet Ympäristölupa Mon, 19 Feb 2018 12:19:55 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251141-sujuvoittamalla-kavennetaan-vaikutusmahdollisuuksia-omaan-elinymparistoon
Uganda-Suvi ja suomalaisen korruption sudet? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251099-uganda-suvi-ja-suomalaisen-korruption-sudet <p>Kampalan murhakuvio on hämärä.</p><p>Lehdistötietojen perusteella näyttää siltä, että suomalaisen miehen murhan takana on tahoja, jotka toimivat paikallisen sotilastiedustelun puolesta.</p><p>Sikäläisellä sotilastiedustelulla on raskaasti aseistettu erikoisosasto &rdquo;<em>Mustat mambat</em>&rdquo;. &rsquo;Mambat&rsquo; normaalisti eivät ole missään näkyvillä, mutta äkkiä tekevät tavallisen poliisin univormuissa häikäilemättömiä iskuja jonnekin, myös hallinnon ytimiin, kuten kaksi kertaa korkeimpaan oikeuteen, missä he uskoivat löytävänsä kätkettyjä kapinallisia.</p><p>&rsquo;Mamboja&rsquo; ilmeisesti pelätään niin, ettei ainakaan julkisesti uskalleta mitään mainita heidän tekosistaan.</p><p><strong>Motiivit: raha, uskonto ja valta</strong></p><p>Murhan motiiveja varmasti selvitellään lisää mutta on hyvin mahdollista, että kyseessä on sotilastiedustelun kamppailusta paikallista siviilitiedustelua vastaan ts. asekaupoista ja uudesta teknologiasta pitää neuvotella heidän &ndash; ei siviilien kanssa.</p><p>Lehdistön tietojen mukaan suomalaisen henkilön kontakti maahan on syntynyt hänen Arabiemiraateissa tutustuneen ugandalaisen kihlattunsa kautta. Nainen on ilmoittanut tuntevansa siviilitiedustelun korkeita kihoja ja ottanut sinne suoraan yhteyttä. Ja nyt: mielenkiintoinen naisen etunimi. <em>Farada</em> on arabiaksi internetin mukaan &rdquo;ainutlaatuiseksi tuleva&rdquo; ts. nainen on mitä ilmeisimmin muslimi. Ehkä? &nbsp;</p><p>Ugandan siviilihallinto on suurelta osin (protestanttisten) kristittyjen käsissä, joiden henkisestä legitimiteetistä suuri osa tulee siitä että he esittelevät itseään Idi Aminin (joka sitten pakeni Saudi-Arabiaan) pohjoisen muslimeihin perustuneen suurterrorihallinnon kukistajina.</p><p>Pohjoinen seutu on muutenkin levotonta; siellä toimii ns. Herran vapautusarmeija, jota tuetaan ilmeisesti Sudanista (ts. muslimimaasta) käsin.</p><p>Kyseessä on siten hallintojen alojen välinen ja uskontojen välinen kiista, jossa suomalainen sattui olemaan väärässä paikassa, väärään aikaan.</p><p>Kummallakin taholla on fanaattisuutta ja jos tähän keitokseen sekoitetaan vielä asekauppa &amp; teknologian ostot ja isot rahat niin intohimot ja motiivit murhiin ovat valmiit.</p><p><strong>Suomalaisen korruption varpaat paljastuivat?</strong></p><p>Suomalaisesta näkökulmasta muutama pointti: Ugandan murha ja Suvi Lindenin rooli siinä on nyt vähennetty Ylen uutisoinnissa pienimpään mahdolliseen. Patrian johtajapotkuilla halutaan ikään kuin varmistaa se, että mielenkiinto asiaan sammuu siihen.</p><p>Yle valtiollisena kanavana tekee kuten käsketään. Se on meidän ikioma Pravda.</p><p>Syy tähän lienee se, että tapaus paljasti mahdollisesti ja ilmeisesti suomalaisen ISON ja SYVÄN korruption varpaat. Asiasta ei voi puhua, sillä se voisi tuoda päivänvaloon meikäläisen poliittisen järjestelmän &rdquo;kuun pimeän puolen&rdquo;. Rahan ja vallan sekä syvän korruption liiton. &nbsp;</p><p>Epäilen, että Uganda-skandaali kertoo mahdollisesti siltä, että meidän kahden hallituspuolueemme siipiveikoiksi olisi ryhmittynyt kaikenlaisia &rdquo;hämäriä piirejä&rdquo;, jotka saalistavat kaikkea.</p><p><u>Epäilen, että hämäräpiirien varpaat näkyvät selvästi kaikessa siinä mitä valtio rahoittaa tai allokoi: olipa kyse pakolaisbisnestä, yksityistämisbisnestä, terveysbisnestä, asekaupasta ja sen johdannaisista</u> (tulkoon nyt selväksi se, että suomalainen aseteollisuus on minusta hyvä asia ja sillä on legitiimi oikeus tehdä kaupankäyntiin itsenäisten valtioiden kanssa).</p><p>Toisin sanoen: on epäiltävää, että nämä hämäräpiirit kärkkyvät ja metsästävät valtion &rdquo;ylimääräistä&rdquo; rahaa ja vartioimatonta omaisuutta kuin sudet. Yksityistäminen on nyt ideologista ts. rahan on kulkeuduttava yksityisiin taskuihin.</p><p>Suomalainen terveydenhoito on joutumassa susien suihin. Tiet myös. Eräs hallituksemme jäsen teroittaa jo hampaitaan niitä varten. Kukakohan hän on? )) &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Voidaan epäillä, että palkkioksi nämä sudet sitten rahoittavat suurten puolueiden &rdquo;sisäsiistejä&rdquo; ehdokkaita ja tekevät niistä ministereitä &ndash; vaikka pääministereitä jos on tarpeeksi öljytty selkäranka. Tätä on suomalainen korruptio. Se on ihan kotimaista eikä sitä saatu vaaliraha-jupakassa karsittua. Eturyhmät ja sudet maksavat vähän siistimmällä tavalla. &nbsp;</p><p>Jos näin on, on suomalainen demokratia on vaarassa. Kansanvalta on hukassa mikäli &rdquo;korruption varpaat&rdquo; tallovat sen päälle ja sudet syövät yhteiset lampaat. &nbsp;&nbsp;</p><p>Toivon että olen väärässä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kampalan murhakuvio on hämärä.

Lehdistötietojen perusteella näyttää siltä, että suomalaisen miehen murhan takana on tahoja, jotka toimivat paikallisen sotilastiedustelun puolesta.

Sikäläisellä sotilastiedustelulla on raskaasti aseistettu erikoisosasto ”Mustat mambat”. ’Mambat’ normaalisti eivät ole missään näkyvillä, mutta äkkiä tekevät tavallisen poliisin univormuissa häikäilemättömiä iskuja jonnekin, myös hallinnon ytimiin, kuten kaksi kertaa korkeimpaan oikeuteen, missä he uskoivat löytävänsä kätkettyjä kapinallisia.

’Mamboja’ ilmeisesti pelätään niin, ettei ainakaan julkisesti uskalleta mitään mainita heidän tekosistaan.

Motiivit: raha, uskonto ja valta

Murhan motiiveja varmasti selvitellään lisää mutta on hyvin mahdollista, että kyseessä on sotilastiedustelun kamppailusta paikallista siviilitiedustelua vastaan ts. asekaupoista ja uudesta teknologiasta pitää neuvotella heidän – ei siviilien kanssa.

Lehdistön tietojen mukaan suomalaisen henkilön kontakti maahan on syntynyt hänen Arabiemiraateissa tutustuneen ugandalaisen kihlattunsa kautta. Nainen on ilmoittanut tuntevansa siviilitiedustelun korkeita kihoja ja ottanut sinne suoraan yhteyttä. Ja nyt: mielenkiintoinen naisen etunimi. Farada on arabiaksi internetin mukaan ”ainutlaatuiseksi tuleva” ts. nainen on mitä ilmeisimmin muslimi. Ehkä?  

Ugandan siviilihallinto on suurelta osin (protestanttisten) kristittyjen käsissä, joiden henkisestä legitimiteetistä suuri osa tulee siitä että he esittelevät itseään Idi Aminin (joka sitten pakeni Saudi-Arabiaan) pohjoisen muslimeihin perustuneen suurterrorihallinnon kukistajina.

Pohjoinen seutu on muutenkin levotonta; siellä toimii ns. Herran vapautusarmeija, jota tuetaan ilmeisesti Sudanista (ts. muslimimaasta) käsin.

Kyseessä on siten hallintojen alojen välinen ja uskontojen välinen kiista, jossa suomalainen sattui olemaan väärässä paikassa, väärään aikaan.

Kummallakin taholla on fanaattisuutta ja jos tähän keitokseen sekoitetaan vielä asekauppa & teknologian ostot ja isot rahat niin intohimot ja motiivit murhiin ovat valmiit.

Suomalaisen korruption varpaat paljastuivat?

Suomalaisesta näkökulmasta muutama pointti: Ugandan murha ja Suvi Lindenin rooli siinä on nyt vähennetty Ylen uutisoinnissa pienimpään mahdolliseen. Patrian johtajapotkuilla halutaan ikään kuin varmistaa se, että mielenkiinto asiaan sammuu siihen.

Yle valtiollisena kanavana tekee kuten käsketään. Se on meidän ikioma Pravda.

Syy tähän lienee se, että tapaus paljasti mahdollisesti ja ilmeisesti suomalaisen ISON ja SYVÄN korruption varpaat. Asiasta ei voi puhua, sillä se voisi tuoda päivänvaloon meikäläisen poliittisen järjestelmän ”kuun pimeän puolen”. Rahan ja vallan sekä syvän korruption liiton.  

Epäilen, että Uganda-skandaali kertoo mahdollisesti siltä, että meidän kahden hallituspuolueemme siipiveikoiksi olisi ryhmittynyt kaikenlaisia ”hämäriä piirejä”, jotka saalistavat kaikkea.

Epäilen, että hämäräpiirien varpaat näkyvät selvästi kaikessa siinä mitä valtio rahoittaa tai allokoi: olipa kyse pakolaisbisnestä, yksityistämisbisnestä, terveysbisnestä, asekaupasta ja sen johdannaisista (tulkoon nyt selväksi se, että suomalainen aseteollisuus on minusta hyvä asia ja sillä on legitiimi oikeus tehdä kaupankäyntiin itsenäisten valtioiden kanssa).

Toisin sanoen: on epäiltävää, että nämä hämäräpiirit kärkkyvät ja metsästävät valtion ”ylimääräistä” rahaa ja vartioimatonta omaisuutta kuin sudet. Yksityistäminen on nyt ideologista ts. rahan on kulkeuduttava yksityisiin taskuihin.

Suomalainen terveydenhoito on joutumassa susien suihin. Tiet myös. Eräs hallituksemme jäsen teroittaa jo hampaitaan niitä varten. Kukakohan hän on? ))    

Voidaan epäillä, että palkkioksi nämä sudet sitten rahoittavat suurten puolueiden ”sisäsiistejä” ehdokkaita ja tekevät niistä ministereitä – vaikka pääministereitä jos on tarpeeksi öljytty selkäranka. Tätä on suomalainen korruptio. Se on ihan kotimaista eikä sitä saatu vaaliraha-jupakassa karsittua. Eturyhmät ja sudet maksavat vähän siistimmällä tavalla.  

Jos näin on, on suomalainen demokratia on vaarassa. Kansanvalta on hukassa mikäli ”korruption varpaat” tallovat sen päälle ja sudet syövät yhteiset lampaat.   

Toivon että olen väärässä.

]]>
33 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251099-uganda-suvi-ja-suomalaisen-korruption-sudet#comments Asekaupat Juha Sipilän hallitus Poliittinen korruptio Suvi Lindén Sun, 18 Feb 2018 13:41:22 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251099-uganda-suvi-ja-suomalaisen-korruption-sudet
Sipilän hallituksen vihdoin laskettava Soten kustannusvaikutukset http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251063-sipilan-hallituksen-vihdoin-laskettava-soten-kustannusvaikutukset <p>Olisikohan itse asetetun lainsäädännön arviointineuvoston lausunto vihdoin se, joka saisi Sipilän hallituksen oikeasti laskemaan Sote-esityksensä kustannusvaikutukset? Parisen vuotta on kritisoitu sitä, mistä hihasta on revitty kolmen miljardin säästöt saamatta selitystä tai näkemättä oikeita laskelmia. Ottaisikohan diplomi-insinööri ja bisnesmies vihdoin käteensä laskimen, jotta selviäisi koko hallituksen keskeisimmän uudistuksen todennäköiset vaikutukset? Tuskin sitä itse ottaa, mutta nyt viimeistään on aika luotettavan tahon laskea arviot vaikutuksesta Suomen julkiselle taloudelle ennen uuden lakiesityksen antamista.</p><p><strong><a href="http://vnk.fi/documents/10616/6601425/Lausunto+luonnoksesta+hallituksen+esitykseksi+laiksi+asiakkaan+valinnanvapaudesta+sosiaali-+ja+terveydenhuollossa+16.2.2018/388663ab-f25c-434a-9677-b2a0be2b5cc3?version=1.2">Arviointineuvoston lausunnon</a> mukaan esitysluonnoksen keskeisimmät kehittämiskohteet ovat:</strong></p><p><em>i) Esitysluonnoksessa tulisi esittää enemmän määrällisiä arvioita keskeisimmistä vaikutuksista.</em></p><p><em>ii) Esitysluonnoksesta tulisi ilmetä vähintään likimääräisellä tasolla uudistuksen kokonaishyötyjen suuruusluokka verrattuna uudistuksesta aiheutuvien kustannusten suuruusluokkaan.</em></p><p><em>iii)Esitysluonnoksesta puuttuu kokonaisarvio uudistuksen nettovaikutuksesta julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin. Esitysluonnosta tulisi täydentää tältä osin, sillä menojen kasvun hillintä on sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistuksen keskeinen tavoite.</em></p><p><em>iv) Esitysluonnoksessa kuvattuun uudistukseen liittyy monia tavoitteita, joista osa saattaa olla vaikutuksiltaan toisilleen vastakkaisia. Vaikutusten arvioinnissa tulisi nykyistä selkeämmin tuoda esiin uudistuksen monitavoitteisuuteen liittyviä riskejä.</em></p><p><em>v) Esitysluonnoksen vaikutusarvioita koskevat yhteenvedot ovat yleisluonteisia ja painottuvat hyötyjen kuvaamiseen. Yhteenvedoissa tulisi esittää valinnanvapausuudistuksen keskeiset vaikutukset sekä hyötyjen että kustannusten näkökulmasta.</em></p><p><strong>Yritysmaailmassa ei menisi mitenkään läpi näillä puutteilla</strong></p><p>Olen työurallani arvioinut sekä tehnyt useita liiketoimintasuunnitelmia ja tällaisilla puutteilla ei koskaan missään tilanteessa menisi läpi esitys, jossa tehdään merkittäviä investointeja ja jonka vaikutus yrityksen tulevaisuuteen olisi näin suuri. Jos saisin eteeni suunnitelman, jossa heitetään ilman kunnollisia laskelmia mukava tasaluku 3 miljardia säästöjä, niin voisi samantien jättää loput lukematta ja palauttaa valmisteluun kunnes laskelmat on tehty.</p><p>Jos tuota arviontineuvoston listaa katselee, niin käytännössä todelliset vaikutusarvioinnit puuttuvat kokonaan. Säästöille ei ole kunnollisia perusteita ja ollaan vain luvattu kymmenen hyvää ja kaunista.</p><p>Yritysmaailmassa tällaisen suunnitelman keskeisimpiä osia ovat laskelma todennäköisistä kustannuksista ja tuotoista, mieluiten tämän lisäksi best case -&nbsp; ja worst case -skenaariot. Lisäksi riskianalyysi kuvaten riskien todennäköisyydet sekä vaikutukset niiden toteutuessa on ensiarvoisen tärkeä arvioitaessa toteutettavuutta.</p><p>En näe mitään järkevää syytä sille, miksi hallituksen suurimmassa hankkeessaan tulisi toimia näin leväperäisesti. Jos kerran Sipilä halusi tuoda yritysmaailman oppeja hallitustyöhön, niin nyt olisi vihdoin sen aika.</p><p><strong>Aika katsoa kunnolla mihin suunniteltu uudistus Suomea vie</strong></p><p>Keskusta himoitsee maakuntamallia, jonne siirtyy merkittäviä toimintoja ja esimerkiksi alueellisten yritystukien jako. Kokoomuksen päätavoite näyttää olevan valinnavapauden kautta siirtää mahdollisimman paljon palveluja ostettavaksi yrityksiltä julkisen palvelun sijaan. Siniset ovat jälleen arvoitus - aika sivussa pysyttelevät koko asiasta.</p><p>Sote-uudistuksen keskeinen tavoite palveluiden saatavuuden lisäksi on kuitenkin luoda malli, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin väestön ikääntyessä ja pitää kustannukset kurissa. Tämän toteutumisen varmistamikseksi tarvitaan kunnolliset laskelmat ja nyt ne pitää vihdoin tehdä.</p><p>Katseet on suunnattava tähän tärkeään tavoitteeseen kansalaisten edun vuoksi. Ei voida vetäytyä sen tekosyyn taakse, että toimeenpano sitten ratkaisee. Laskelmat eivät tule olemaan helppoja, mutta ei se ole syy jättää niitä tekemättä. Uudistuksen siirtyessä yhä lähemmäs vaalikauden loppua ja toimeenpanon jo seuraavalle kaudelle on vastuutonta hyväksyä laki ilman kunnollista valmistelua ja vaikutusarviointeja.</p><p>Kantakaa hallitus vastuunne ja tehkää kuten arviontineuvosto ehdottaa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olisikohan itse asetetun lainsäädännön arviointineuvoston lausunto vihdoin se, joka saisi Sipilän hallituksen oikeasti laskemaan Sote-esityksensä kustannusvaikutukset? Parisen vuotta on kritisoitu sitä, mistä hihasta on revitty kolmen miljardin säästöt saamatta selitystä tai näkemättä oikeita laskelmia. Ottaisikohan diplomi-insinööri ja bisnesmies vihdoin käteensä laskimen, jotta selviäisi koko hallituksen keskeisimmän uudistuksen todennäköiset vaikutukset? Tuskin sitä itse ottaa, mutta nyt viimeistään on aika luotettavan tahon laskea arviot vaikutuksesta Suomen julkiselle taloudelle ennen uuden lakiesityksen antamista.

Arviointineuvoston lausunnon mukaan esitysluonnoksen keskeisimmät kehittämiskohteet ovat:

i) Esitysluonnoksessa tulisi esittää enemmän määrällisiä arvioita keskeisimmistä vaikutuksista.

ii) Esitysluonnoksesta tulisi ilmetä vähintään likimääräisellä tasolla uudistuksen kokonaishyötyjen suuruusluokka verrattuna uudistuksesta aiheutuvien kustannusten suuruusluokkaan.

iii)Esitysluonnoksesta puuttuu kokonaisarvio uudistuksen nettovaikutuksesta julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin. Esitysluonnosta tulisi täydentää tältä osin, sillä menojen kasvun hillintä on sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistuksen keskeinen tavoite.

iv) Esitysluonnoksessa kuvattuun uudistukseen liittyy monia tavoitteita, joista osa saattaa olla vaikutuksiltaan toisilleen vastakkaisia. Vaikutusten arvioinnissa tulisi nykyistä selkeämmin tuoda esiin uudistuksen monitavoitteisuuteen liittyviä riskejä.

v) Esitysluonnoksen vaikutusarvioita koskevat yhteenvedot ovat yleisluonteisia ja painottuvat hyötyjen kuvaamiseen. Yhteenvedoissa tulisi esittää valinnanvapausuudistuksen keskeiset vaikutukset sekä hyötyjen että kustannusten näkökulmasta.

Yritysmaailmassa ei menisi mitenkään läpi näillä puutteilla

Olen työurallani arvioinut sekä tehnyt useita liiketoimintasuunnitelmia ja tällaisilla puutteilla ei koskaan missään tilanteessa menisi läpi esitys, jossa tehdään merkittäviä investointeja ja jonka vaikutus yrityksen tulevaisuuteen olisi näin suuri. Jos saisin eteeni suunnitelman, jossa heitetään ilman kunnollisia laskelmia mukava tasaluku 3 miljardia säästöjä, niin voisi samantien jättää loput lukematta ja palauttaa valmisteluun kunnes laskelmat on tehty.

Jos tuota arviontineuvoston listaa katselee, niin käytännössä todelliset vaikutusarvioinnit puuttuvat kokonaan. Säästöille ei ole kunnollisia perusteita ja ollaan vain luvattu kymmenen hyvää ja kaunista.

Yritysmaailmassa tällaisen suunnitelman keskeisimpiä osia ovat laskelma todennäköisistä kustannuksista ja tuotoista, mieluiten tämän lisäksi best case -  ja worst case -skenaariot. Lisäksi riskianalyysi kuvaten riskien todennäköisyydet sekä vaikutukset niiden toteutuessa on ensiarvoisen tärkeä arvioitaessa toteutettavuutta.

En näe mitään järkevää syytä sille, miksi hallituksen suurimmassa hankkeessaan tulisi toimia näin leväperäisesti. Jos kerran Sipilä halusi tuoda yritysmaailman oppeja hallitustyöhön, niin nyt olisi vihdoin sen aika.

Aika katsoa kunnolla mihin suunniteltu uudistus Suomea vie

Keskusta himoitsee maakuntamallia, jonne siirtyy merkittäviä toimintoja ja esimerkiksi alueellisten yritystukien jako. Kokoomuksen päätavoite näyttää olevan valinnavapauden kautta siirtää mahdollisimman paljon palveluja ostettavaksi yrityksiltä julkisen palvelun sijaan. Siniset ovat jälleen arvoitus - aika sivussa pysyttelevät koko asiasta.

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite palveluiden saatavuuden lisäksi on kuitenkin luoda malli, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin väestön ikääntyessä ja pitää kustannukset kurissa. Tämän toteutumisen varmistamikseksi tarvitaan kunnolliset laskelmat ja nyt ne pitää vihdoin tehdä.

Katseet on suunnattava tähän tärkeään tavoitteeseen kansalaisten edun vuoksi. Ei voida vetäytyä sen tekosyyn taakse, että toimeenpano sitten ratkaisee. Laskelmat eivät tule olemaan helppoja, mutta ei se ole syy jättää niitä tekemättä. Uudistuksen siirtyessä yhä lähemmäs vaalikauden loppua ja toimeenpanon jo seuraavalle kaudelle on vastuutonta hyväksyä laki ilman kunnollista valmistelua ja vaikutusarviointeja.

Kantakaa hallitus vastuunne ja tehkää kuten arviontineuvosto ehdottaa!

]]>
15 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251063-sipilan-hallituksen-vihdoin-laskettava-soten-kustannusvaikutukset#comments Juha Sipilän hallitus Julkiset säästöt kestävyysvaje Kunta ja sote-uudistus Rakenneuudistus Sat, 17 Feb 2018 13:16:51 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251063-sipilan-hallituksen-vihdoin-laskettava-soten-kustannusvaikutukset
Paljonko potaskaa lakiesityksessä saa kirjoittaa - perinnän lakimuutos http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251035-paljonko-potaskaa-lakiesityksessa-saa-kirjoittaa-perinnan-lakimuutos <p>Hallitus esittää perinnän muuttamista jatkossa rekisteröitäväksi toiminnaksi aiemman luvanvaraisuuden sijaan. Tästä ollaan oltu monilla tahoilla huolestuneita kuten Velallisyhdistyksen ja kansanedustaja Satu Taavitsaisen ajatuksista kertova<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansanedustaja-ja-velallisyhdistys-ovat-huolissaan-massaulosotosta-osa-on-jaksanut-taistella-loput-tehneet-itsemurhan/6769564#gs.b0LPD2k"> mtv3:n uutinen kertoo</a>.</p><p>Muuttaessaan perintätoiminnan luvanvaraisesta pelkkää rekisteröintiä vaativaksi kertoo hallitus perusteekseen seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Esityksen tavoitteena on uudistaa perintätoiminnan elinkeino-oikeudellista lainsäädäntöä niin, että sen käytännön soveltamisessa ilmi tulleet ongelmat voidaan poistaa. Tavoitteena on varmistaa, että perintätoimintaa harjoitetaan asianmukaisesti. Sen vuoksi viranomaisen tulee varmistua perintätoiminnan harjoittajien ammattitaidosta, luotettavuudesta ja vakavaraisuudesta. Samalla pyritään helpottamaan perintätoiminnan harjoittajiin kohdistuvaa valvontaa ja ehkäisemään harmaata taloutta.Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on myös perintätoiminnan harjoittajiin kohdistuvan hallinnollisen taakan keventäminen ja lupaprosessien sujuvoittaminen.</em>&quot;</p><p>Käsittääkseni nykyisissä lupaprosesseissa nimenomaan varmistetaan näitä asioita ja jopa niin ikävän usein kuin viiden vuoden välein tarkastellaan asioita luvan uudistamisen yhteydessä. Hallituksen mielestä tämä nähdään ikäväksi ja kohtuuttomaksi taakaksi, minkä vuoksi on syytä laittaa paukkuja tähän uudistukseen.</p><p>Esityksen mukaan Suomessa on noin 122 perintää harjoittavaa toimijaa ja juuri heidän hallinnollista taakkaa tarvitsee nyt ehdottomasti keventää. Tuota hallinnollista taakkaa, jonka mukaan viiden vuoden välein pitää luvan uudistamisen yhteydessä toimittaa seuraavat järisyttävän monimutkaiset tiedot:</p><p>&quot;<em>Voimassa olevan lain mukaan toimilupahakemukseen on liitettävä muun muassa todistus siitä, ettei hakijalla ole maksamatta erääntyneitä veroja. Lisäksi hakijan on liitettävä hakemukseen edellisen tilikauden tilinpäätösasiakirjat. Tilinpäätösasiakirjojen liittäminen hakemukseen koskee niitä hakijoita, jotka ovat edellisen tilikauden aikana harjoittaneet liiketoimintaa. Nykyinen käytäntö aiheuttaa hallinnollista taakkaa sekä aluehallintovirastolle että yrityksille, koska viranomainen joutuu usein pyytämään hakijaa täydentämään hakemusta edellä mainittujen asiakirjojen osalta. Lisäksi toimiluvan haltijan vakavaraisuuden valvomiseksi luvanhaltijan on nykyisin toimitettava tilinpäätösasiakirjat aluehallintovirastolle kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta.&quot;</em></p><p>Voi hellanlettas, ihan kerran viidessä vuodessa tarvitsee toimittaa moiset todistukset. Kannattaako koko liiketoiminta enää millään? Ihan mahdotonta byrokratiaa, kun pitää toimittaa asiakirjoja, jotka yrityksen pitää muutenkin tehdä. Pitäisikö näille laittaa joku aktiivimalli, joka velvottaisi tähän?</p><p>Hallitus suunnitellessaan vaikkapa työttömien viikoittaista raportointia on erityisen huolissaan tästä hallinnollisesta taakasta?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus esittää perinnän muuttamista jatkossa rekisteröitäväksi toiminnaksi aiemman luvanvaraisuuden sijaan. Tästä ollaan oltu monilla tahoilla huolestuneita kuten Velallisyhdistyksen ja kansanedustaja Satu Taavitsaisen ajatuksista kertova mtv3:n uutinen kertoo.

Muuttaessaan perintätoiminnan luvanvaraisesta pelkkää rekisteröintiä vaativaksi kertoo hallitus perusteekseen seuraavaa:

"Esityksen tavoitteena on uudistaa perintätoiminnan elinkeino-oikeudellista lainsäädäntöä niin, että sen käytännön soveltamisessa ilmi tulleet ongelmat voidaan poistaa. Tavoitteena on varmistaa, että perintätoimintaa harjoitetaan asianmukaisesti. Sen vuoksi viranomaisen tulee varmistua perintätoiminnan harjoittajien ammattitaidosta, luotettavuudesta ja vakavaraisuudesta. Samalla pyritään helpottamaan perintätoiminnan harjoittajiin kohdistuvaa valvontaa ja ehkäisemään harmaata taloutta.Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on myös perintätoiminnan harjoittajiin kohdistuvan hallinnollisen taakan keventäminen ja lupaprosessien sujuvoittaminen."

Käsittääkseni nykyisissä lupaprosesseissa nimenomaan varmistetaan näitä asioita ja jopa niin ikävän usein kuin viiden vuoden välein tarkastellaan asioita luvan uudistamisen yhteydessä. Hallituksen mielestä tämä nähdään ikäväksi ja kohtuuttomaksi taakaksi, minkä vuoksi on syytä laittaa paukkuja tähän uudistukseen.

Esityksen mukaan Suomessa on noin 122 perintää harjoittavaa toimijaa ja juuri heidän hallinnollista taakkaa tarvitsee nyt ehdottomasti keventää. Tuota hallinnollista taakkaa, jonka mukaan viiden vuoden välein pitää luvan uudistamisen yhteydessä toimittaa seuraavat järisyttävän monimutkaiset tiedot:

"Voimassa olevan lain mukaan toimilupahakemukseen on liitettävä muun muassa todistus siitä, ettei hakijalla ole maksamatta erääntyneitä veroja. Lisäksi hakijan on liitettävä hakemukseen edellisen tilikauden tilinpäätösasiakirjat. Tilinpäätösasiakirjojen liittäminen hakemukseen koskee niitä hakijoita, jotka ovat edellisen tilikauden aikana harjoittaneet liiketoimintaa. Nykyinen käytäntö aiheuttaa hallinnollista taakkaa sekä aluehallintovirastolle että yrityksille, koska viranomainen joutuu usein pyytämään hakijaa täydentämään hakemusta edellä mainittujen asiakirjojen osalta. Lisäksi toimiluvan haltijan vakavaraisuuden valvomiseksi luvanhaltijan on nykyisin toimitettava tilinpäätösasiakirjat aluehallintovirastolle kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta."

Voi hellanlettas, ihan kerran viidessä vuodessa tarvitsee toimittaa moiset todistukset. Kannattaako koko liiketoiminta enää millään? Ihan mahdotonta byrokratiaa, kun pitää toimittaa asiakirjoja, jotka yrityksen pitää muutenkin tehdä. Pitäisikö näille laittaa joku aktiivimalli, joka velvottaisi tähän?

Hallitus suunnitellessaan vaikkapa työttömien viikoittaista raportointia on erityisen huolissaan tästä hallinnollisesta taakasta?

 

 

 

 

 

]]>
5 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251035-paljonko-potaskaa-lakiesityksessa-saa-kirjoittaa-perinnan-lakimuutos#comments Byrokratian purku Harhaanjohtaminen Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Fri, 16 Feb 2018 22:36:48 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251035-paljonko-potaskaa-lakiesityksessa-saa-kirjoittaa-perinnan-lakimuutos
Mistä suuret osingot kertovat? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250841-mista-suuret-osingot-kertovat <p>Yhdestä näkökulmasta katsottuna jälleen ennustettu ennätyssuurten osinkojen kevät vaikuttaa oikein hyvältä ja monilla yrityksillä vaikuttaa menevän hyvin. Samalla tämä saattaa kuitenkin myös kertoa siitä, että niillä ei ole uskottavaa kasvustrategiaa ja suuret osingot ovat ainoa keino pitää sijoittajat tyytyväisinä.</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/Ky4WyVWj?ref=ampparit:6728&amp;ext=ampparit&amp;_ga=2.260382276.897390937.1518171006-748418721.1514313853">Kauppalehdessä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen</a> on huolissaan tilanteesta:</p><p>&quot;<em>Osakkeenomistajille maksetut osingot ovat aina pois yrityksen käytöstä. Kun osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa osingoista eli rahan siirtämisestä yritykseltä itselleen, voisi ajatella, että se on osakkeenomistajilta epäluottamuslause yrityksen johdolle. Osakkeenomistajat uskovat, että yritys ei pysty investoimaan niitä tuottavasti, vaan he ottavat ne omaan käyttöönsä</em>&quot;, Puttonen sanoo.</p><p>&rdquo;<em>Hänestä on outoa, että osinkoyrityksiksi profiloituvien yritysten lisäksi kasvuyritykset ovat alkaneet luvata kilpailukykyistä osinkoa. Niidenhän pitäisi keskittyä kasvuun ja käyttää voittovaransa siihen.</em>&rdquo;</p><p>Viime keväänä Talouselämän 500 suurinta -analyysi päätyi tulokseen, jonka mukaan suurimmat 500 yritystä ovat verraten hyvin kannattavia, mutta eivät kasva. Sama tilanne vaikuttaisi jatkuvan ja rahaa otetaan ulos yrityksistä sen sijaan, että sillä investoitaisiin kasvuun. Monesta yrityksestä on tullut osingonjakokone vailla todellisia kasvunäkymiä. Trendin jatkuttua jo pitempään tästä saattaa muodostua todellinen ongelma Suomen kilpailukyvylle 2020-luvulla.</p><p><strong>Uhka Suomen kasvulle - T&amp;K-panostukset laskeneet vuodesta 2009 lähtien</strong></p><p>Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&amp;K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).&nbsp; Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&amp;K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.</p><p>Kun katsoo mitä maailmalla tapahtuu ja millä vauhdilla teknologiat etenevät, näen tämän todella huolestuttavana kehityssuuntana. Viime vuodet on nähty ennätysosinkoja ja yritysten kannattavuus on silloinkin ollut varsin hyvällä tasolla, mutta ne eivät uskalla investoida, kasvaa eikä siten panostaa tulevaisuuteen. On kuitenkin sanottu, että yrityksen suurin riski toteutuu mikäli se ei uskalla ottaa riskejä. Vaikuttaa pahasti siltä, että moni suomalainen yritys on tällä tavoin näivettämässä toimintaansa - ellei uusia ja edistyksellisiä tuotteita sekä palveluja synny, joudutaan väistämättä hintakilpailuun, joka tuskin on vahvimpia aluieitamme vaikka matalapalkka-aloja pyritäänkin joillakin tahoilla kovasti edistämään.</p><p><strong>Yritystuet säilyttävät olemassaolevaa liiketoimintaa uudistumisen sijaan</strong></p><p>Hallituksen kyvyttömyys tehdä ratkaisuja yritystukien suhteen lukuunottamatta Tekesin leikkauksia, jotka itse asiassa kohdistuivat asiantuntijoiden mukaan juuri siihen hyödylliseen ja uudistavaan tukeen, ovat mielestäni pahentaneet tilannetta. Ne kannustavat väärään suuntaan.</p><p>YLE:n MOT-ohjelmassa VATT:in tutkija Elias Einiö totesi hallituskauden suuntauksesta seuraavaa:<br />&rdquo;<em>Kyllä nyt viime aikoina se tukipolitiikan painopiste on siirtynyt pois näistä uudistavista tuista. Toki meillä vielä on merkittävästi uudistaviakin tukia joka on hyvä asia, mutta tämä muutos ja kehityssuunta, joka nyt toivottavasti on tulevina vuosina muuttumassa niin sen huolestuttava puoli on siinä, että pitkällä aikavälillä sen voidaan odottaa johtavan heikompaan tuottavuuskasvuun ja tätä myötä heikompaan talouskasvuun, heikompaan kansainväliseen kilpailukykyyn ja sitä kautta myös heikompaan talouden ikään kun edellytyksiin luoda hyviä työpaikkoja ja luoda vaurautta.</em>&rdquo;</p><p>Vahvana pääoman ja olemassa oleva teollisuuden puolustajana EK vaikuttaa vahvasti keskittyvän saavutettujen etujen säilyttämiseen. Kuitenkin tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta uudistuminen ja nykyisten toimijoiden haastaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.</p><p>Koulutuksen, osaamisen, tuotekehitystoiminnan ja innovaatioiden ollaan usein julistettu olevan maamme vahvuus kansainvälisillä markkinoilla - nyt olemme kuitenkin rapauttamassa tätä vahvuuttamme. Vaikka samalla puhutaan markkinoinnin ja myynnin tärkeydestä, niin meidän pitäisi jatkossakin panostaa vahvuuteemme, emme hetkessä pysty hyppäämään vaikkapa Ruotsin tasolle brändeissä ja markkinoinnissa. Voimme parantaa näitä alueita ja samalla luoda vahvuuksillamme uusia teknologisesti edistyneitä palveluita. Nyt tarvitaan rohkeutta luoda uutta ja panostaa uusiin tuotteisiin ja ominaisuuksiin. Samoja tuotteita ja palveluja loputtomiin kaupallisesti paketoimalla voidaan jonkin aikaa tehdä hyvää tulosta, mutta se ei ole kestävä tie &ndash; ainakaan kohti pitkän aikavälin kasvua.</p><p>Kauppalehdessä Puttonen korostaa osuvasti, että ensin tulevat bisnes ja kasvunäkymät ja niihin investoidaan:</p><p>&quot;<em>Jos rahaa alkaa jäämään yli eikä löydetä hyviä investointikohteita, niin sitten maksetaan osinkoja. Nyt sen sijaan kohkataan tasaisesti kasvavasta osinkokäyrästä ja otetaan jopa tarpeen vaatiessa velkaa sitä varten</em>&quot;</p><p>Suuntaa on muutettava tai hetkellinen taloutemme nousu loppuu tultaessa 2020-luvulle. Elleivät yritykset uudistu, investoi ja kasva on seurauksena näivettyminen. Emme voi tukea pysähtyneisyyttä!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdestä näkökulmasta katsottuna jälleen ennustettu ennätyssuurten osinkojen kevät vaikuttaa oikein hyvältä ja monilla yrityksillä vaikuttaa menevän hyvin. Samalla tämä saattaa kuitenkin myös kertoa siitä, että niillä ei ole uskottavaa kasvustrategiaa ja suuret osingot ovat ainoa keino pitää sijoittajat tyytyväisinä.

Kauppalehdessä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen on huolissaan tilanteesta:

"Osakkeenomistajille maksetut osingot ovat aina pois yrityksen käytöstä. Kun osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa osingoista eli rahan siirtämisestä yritykseltä itselleen, voisi ajatella, että se on osakkeenomistajilta epäluottamuslause yrityksen johdolle. Osakkeenomistajat uskovat, että yritys ei pysty investoimaan niitä tuottavasti, vaan he ottavat ne omaan käyttöönsä", Puttonen sanoo.

Hänestä on outoa, että osinkoyrityksiksi profiloituvien yritysten lisäksi kasvuyritykset ovat alkaneet luvata kilpailukykyistä osinkoa. Niidenhän pitäisi keskittyä kasvuun ja käyttää voittovaransa siihen.

Viime keväänä Talouselämän 500 suurinta -analyysi päätyi tulokseen, jonka mukaan suurimmat 500 yritystä ovat verraten hyvin kannattavia, mutta eivät kasva. Sama tilanne vaikuttaisi jatkuvan ja rahaa otetaan ulos yrityksistä sen sijaan, että sillä investoitaisiin kasvuun. Monesta yrityksestä on tullut osingonjakokone vailla todellisia kasvunäkymiä. Trendin jatkuttua jo pitempään tästä saattaa muodostua todellinen ongelma Suomen kilpailukyvylle 2020-luvulla.

Uhka Suomen kasvulle - T&K-panostukset laskeneet vuodesta 2009 lähtien

Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Kun katsoo mitä maailmalla tapahtuu ja millä vauhdilla teknologiat etenevät, näen tämän todella huolestuttavana kehityssuuntana. Viime vuodet on nähty ennätysosinkoja ja yritysten kannattavuus on silloinkin ollut varsin hyvällä tasolla, mutta ne eivät uskalla investoida, kasvaa eikä siten panostaa tulevaisuuteen. On kuitenkin sanottu, että yrityksen suurin riski toteutuu mikäli se ei uskalla ottaa riskejä. Vaikuttaa pahasti siltä, että moni suomalainen yritys on tällä tavoin näivettämässä toimintaansa - ellei uusia ja edistyksellisiä tuotteita sekä palveluja synny, joudutaan väistämättä hintakilpailuun, joka tuskin on vahvimpia aluieitamme vaikka matalapalkka-aloja pyritäänkin joillakin tahoilla kovasti edistämään.

Yritystuet säilyttävät olemassaolevaa liiketoimintaa uudistumisen sijaan

Hallituksen kyvyttömyys tehdä ratkaisuja yritystukien suhteen lukuunottamatta Tekesin leikkauksia, jotka itse asiassa kohdistuivat asiantuntijoiden mukaan juuri siihen hyödylliseen ja uudistavaan tukeen, ovat mielestäni pahentaneet tilannetta. Ne kannustavat väärään suuntaan.

YLE:n MOT-ohjelmassa VATT:in tutkija Elias Einiö totesi hallituskauden suuntauksesta seuraavaa:
Kyllä nyt viime aikoina se tukipolitiikan painopiste on siirtynyt pois näistä uudistavista tuista. Toki meillä vielä on merkittävästi uudistaviakin tukia joka on hyvä asia, mutta tämä muutos ja kehityssuunta, joka nyt toivottavasti on tulevina vuosina muuttumassa niin sen huolestuttava puoli on siinä, että pitkällä aikavälillä sen voidaan odottaa johtavan heikompaan tuottavuuskasvuun ja tätä myötä heikompaan talouskasvuun, heikompaan kansainväliseen kilpailukykyyn ja sitä kautta myös heikompaan talouden ikään kun edellytyksiin luoda hyviä työpaikkoja ja luoda vaurautta.

Vahvana pääoman ja olemassa oleva teollisuuden puolustajana EK vaikuttaa vahvasti keskittyvän saavutettujen etujen säilyttämiseen. Kuitenkin tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta uudistuminen ja nykyisten toimijoiden haastaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Koulutuksen, osaamisen, tuotekehitystoiminnan ja innovaatioiden ollaan usein julistettu olevan maamme vahvuus kansainvälisillä markkinoilla - nyt olemme kuitenkin rapauttamassa tätä vahvuuttamme. Vaikka samalla puhutaan markkinoinnin ja myynnin tärkeydestä, niin meidän pitäisi jatkossakin panostaa vahvuuteemme, emme hetkessä pysty hyppäämään vaikkapa Ruotsin tasolle brändeissä ja markkinoinnissa. Voimme parantaa näitä alueita ja samalla luoda vahvuuksillamme uusia teknologisesti edistyneitä palveluita. Nyt tarvitaan rohkeutta luoda uutta ja panostaa uusiin tuotteisiin ja ominaisuuksiin. Samoja tuotteita ja palveluja loputtomiin kaupallisesti paketoimalla voidaan jonkin aikaa tehdä hyvää tulosta, mutta se ei ole kestävä tie – ainakaan kohti pitkän aikavälin kasvua.

Kauppalehdessä Puttonen korostaa osuvasti, että ensin tulevat bisnes ja kasvunäkymät ja niihin investoidaan:

"Jos rahaa alkaa jäämään yli eikä löydetä hyviä investointikohteita, niin sitten maksetaan osinkoja. Nyt sen sijaan kohkataan tasaisesti kasvavasta osinkokäyrästä ja otetaan jopa tarpeen vaatiessa velkaa sitä varten"

Suuntaa on muutettava tai hetkellinen taloutemme nousu loppuu tultaessa 2020-luvulle. Elleivät yritykset uudistu, investoi ja kasva on seurauksena näivettyminen. Emme voi tukea pysähtyneisyyttä!

]]>
23 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250841-mista-suuret-osingot-kertovat#comments Huippuosaaminen Juha Sipilän hallitus Osingot Tuotekehitys Yritystuet Mon, 12 Feb 2018 10:40:36 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250841-mista-suuret-osingot-kertovat
Täyttyykö aktiivimallin ehto työn ja koulutuksen yhdistelmällä? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250829-tayttyyko-aktiivimallin-ehto-tyon-ja-koulutuksen-yhdistelmalla <p>Jos henkilö on neljä päivää koulutuksessa ja 15 tuntia työssä, niin täyttääkö hän aktiivimallin ehdot? Mielestäni ei täytä. Lain mekaanisessa laskukaavassa vaaditaan jonkin yhden ehdon täyttämistä eikä tällaista tilannetta oteta lainkaan huomioon. Eikö henkilö silloin siis ole riittävän aktiivinen?</p><p>Työtönhän ei voi millään tavoin vaikuttaa 65 päivän tarkasteluajan ajankohtaan, joten on hyvinkin mahdollista, että vaikkpa kahdeksan päivän kurssista neljä päivää osuu tarkastelujaksolle eli viiden päivän ehto ei täyty. Voisi kuvitella, että tekemällä pätkätöitä tuon lisäksi kaksi päivää eli yhteensä 15 tuntia olisi hän riittävän aktiivinen välttyäkseen leikkaukselta.</p><p>Laki kertoo kuitenkin seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Jos henkilö ei ole ajanjaksona, jolta hänelle on maksettu työttömyyspäivärahaa yhteensä 65&nbsp;päivältä, ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, maksetaan hänelle seuraavalta 65 päivältä työttömyyspäiväraha alennettuna.&nbsp;</em></p><p><em>Alentaminen tehdään täyteen työttömyyspäivärahaan ja sen suuruus on 4,65 prosenttia.&nbsp;</em></p><p><em>Työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana:&nbsp;</em></p><p><em>1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon;&nbsp;</em></p><p><em>2) ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia 5 luvun 7 &sect;:n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta;&nbsp;</em></p><p><em>3) viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa; tai&nbsp;</em></p><p><em>4) viisi päivää muussa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määritellyssä työpaikalla toteutettavassa työllistymistä tukevassa palvelussa tai toiminnassa.&quot;</em></p><p>Mainitut vaihtoehdot ovat siis valinnaisia eikä niiden yhdistely vaikuttaisi olevan mahdollista ja laki ei itsessään anna mahdollisuutta harkintaan. Sama pätee yrittäjätulon ja koulutuksen tai yrittäjätulon ja palkkatulon yhdistelmään.</p><p>Tämä on mielestäni yksi esimerkki lisää siitä, kuinka huonosti tämä pikavauhtia voimaan tuotu laki on valmisteltu. Onkohan muuten tuo kohta 4 eli valtioneuvoston asetus tehty ja olemassa?</p><p>Vaikuttaa siltä, että on haluttu luoda mahdollisimman tehokkaasti toimiva leikkuri, jonka Kelan tietojärjestelmät pystyvät automaattisesti käsittelemään. Kuitenkin lain oikeudenmukaisuuden kannalta tämä vaikuttaisi olevan kohtuutonta.</p><p>Osoittakaa ihmeessä mikäli olen väärässä - lakimies en ole, mutta urani varrella aika paljon olen joutunut tulkintoja tekemään laista ja sopimusteksteistä.</p><p>PS. Kela on nyt julkaissut <a href="http://www.kela.fi/documents/10180/0/Kirje+aktiivimallista/697c2cfe-3a72-4116-8e05-eb18f4c8cfb0">työttömien kirjeensä aktiivimallista</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos henkilö on neljä päivää koulutuksessa ja 15 tuntia työssä, niin täyttääkö hän aktiivimallin ehdot? Mielestäni ei täytä. Lain mekaanisessa laskukaavassa vaaditaan jonkin yhden ehdon täyttämistä eikä tällaista tilannetta oteta lainkaan huomioon. Eikö henkilö silloin siis ole riittävän aktiivinen?

Työtönhän ei voi millään tavoin vaikuttaa 65 päivän tarkasteluajan ajankohtaan, joten on hyvinkin mahdollista, että vaikkpa kahdeksan päivän kurssista neljä päivää osuu tarkastelujaksolle eli viiden päivän ehto ei täyty. Voisi kuvitella, että tekemällä pätkätöitä tuon lisäksi kaksi päivää eli yhteensä 15 tuntia olisi hän riittävän aktiivinen välttyäkseen leikkaukselta.

Laki kertoo kuitenkin seuraavaa:

"Jos henkilö ei ole ajanjaksona, jolta hänelle on maksettu työttömyyspäivärahaa yhteensä 65 päivältä, ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, maksetaan hänelle seuraavalta 65 päivältä työttömyyspäiväraha alennettuna. 

Alentaminen tehdään täyteen työttömyyspäivärahaan ja sen suuruus on 4,65 prosenttia. 

Työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana: 

1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon; 

2) ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia 5 luvun 7 §:n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta; 

3) viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa; tai 

4) viisi päivää muussa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määritellyssä työpaikalla toteutettavassa työllistymistä tukevassa palvelussa tai toiminnassa."

Mainitut vaihtoehdot ovat siis valinnaisia eikä niiden yhdistely vaikuttaisi olevan mahdollista ja laki ei itsessään anna mahdollisuutta harkintaan. Sama pätee yrittäjätulon ja koulutuksen tai yrittäjätulon ja palkkatulon yhdistelmään.

Tämä on mielestäni yksi esimerkki lisää siitä, kuinka huonosti tämä pikavauhtia voimaan tuotu laki on valmisteltu. Onkohan muuten tuo kohta 4 eli valtioneuvoston asetus tehty ja olemassa?

Vaikuttaa siltä, että on haluttu luoda mahdollisimman tehokkaasti toimiva leikkuri, jonka Kelan tietojärjestelmät pystyvät automaattisesti käsittelemään. Kuitenkin lain oikeudenmukaisuuden kannalta tämä vaikuttaisi olevan kohtuutonta.

Osoittakaa ihmeessä mikäli olen väärässä - lakimies en ole, mutta urani varrella aika paljon olen joutunut tulkintoja tekemään laista ja sopimusteksteistä.

PS. Kela on nyt julkaissut työttömien kirjeensä aktiivimallista.

]]>
0 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250829-tayttyyko-aktiivimallin-ehto-tyon-ja-koulutuksen-yhdistelmalla#comments Aktiivimalli Juha Sipilän hallitus Lainvalmistelu Työttömyys Mon, 12 Feb 2018 09:03:28 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250829-tayttyyko-aktiivimallin-ehto-tyon-ja-koulutuksen-yhdistelmalla
Lähikauppani vieressä pitäisi olla Alko - vaan ei ole http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250596-lahikauppani-vieressa-pitaisi-olla-alko-vaan-ei-ole <p>Otsikon vanha sanonta tuli mieleeni lukaistuani Uuden Suomen uutisen elinkeinoelämän vaikuttajien ylläpitämästä Ekonomistikoneesta ja otsikosta<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/241272-tarvitaan-myos-tyottomien-patistelua-enemmisto-suomalaisekonomisteista-kannattaa"> Enemmistö ekonomisteista kannattaa työttömyysturvan kytkemistä aktiivisuuteen</a>.</p><p>Kun mennään katsomaan itse uutista, niin selviää kuinka moni kannattaa sillä ehdolla, että tarvittavia töitä ja koulutuksia on riittävästi tarjolla, jotta työttömät voivat täyttää ehdon. Tällä vastaavalla kannalla on ratsastanut vallitsevat realiteetit kiertäen moni muukin kuten presidentti Sauli Niinistö.</p><p>Kaikille luulisi tässä vaiheessa olevan selvää, että nyt lain oltua voimassa yli kuukauden tämä tilanne ei toteudu.</p><p>On melkoista harhaanjohtamista ja asian väistämistä kannattaa asiaa ehdolla, joka ei ole toteutumassa lähiaikoina. Se ei nimittäin toteudu lähitulevaisuudessa vaikka lisäpanostuksia tulisikin.</p><p>Ekonomistienkin olisi myös hyvä tutustua jo nykyisiin<a href="http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/karenssi/index.html"> karensseihin</a> yms, joilla työttömiä patistellaan. Vaikuttaa siltä, ettei kovinkaan moni niitä tunnu tuntevan.</p><p>Joten lisäpatistelu on näiden ekonomistien mielestä ok, jos töitä ja palveluita ehdon täyttämiseksi on riittävästi tarjolla - pitäisi ja pitäisi vaan ei ole!</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Ekonomistikoneen värittyneisyydestä kirjoitin aiemmin blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248588-ekn-uusi-propaganda-ase-ekonomistikone">EK:n uusi propaganda-ase Ekonomistikone.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikon vanha sanonta tuli mieleeni lukaistuani Uuden Suomen uutisen elinkeinoelämän vaikuttajien ylläpitämästä Ekonomistikoneesta ja otsikosta Enemmistö ekonomisteista kannattaa työttömyysturvan kytkemistä aktiivisuuteen.

Kun mennään katsomaan itse uutista, niin selviää kuinka moni kannattaa sillä ehdolla, että tarvittavia töitä ja koulutuksia on riittävästi tarjolla, jotta työttömät voivat täyttää ehdon. Tällä vastaavalla kannalla on ratsastanut vallitsevat realiteetit kiertäen moni muukin kuten presidentti Sauli Niinistö.

Kaikille luulisi tässä vaiheessa olevan selvää, että nyt lain oltua voimassa yli kuukauden tämä tilanne ei toteudu.

On melkoista harhaanjohtamista ja asian väistämistä kannattaa asiaa ehdolla, joka ei ole toteutumassa lähiaikoina. Se ei nimittäin toteudu lähitulevaisuudessa vaikka lisäpanostuksia tulisikin.

Ekonomistienkin olisi myös hyvä tutustua jo nykyisiin karensseihin yms, joilla työttömiä patistellaan. Vaikuttaa siltä, ettei kovinkaan moni niitä tunnu tuntevan.

Joten lisäpatistelu on näiden ekonomistien mielestä ok, jos töitä ja palveluita ehdon täyttämiseksi on riittävästi tarjolla - pitäisi ja pitäisi vaan ei ole!

 

PS. Ekonomistikoneen värittyneisyydestä kirjoitin aiemmin blogissani EK:n uusi propaganda-ase Ekonomistikone.

]]>
19 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250596-lahikauppani-vieressa-pitaisi-olla-alko-vaan-ei-ole#comments Aktiivimalli Ekonomistikone Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Sauli Niinistö Wed, 07 Feb 2018 09:32:17 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250596-lahikauppani-vieressa-pitaisi-olla-alko-vaan-ei-ole
Surkeaan vanhuspalveluun vielä vaiettu miljardisäästö http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250530-surkeaan-vanhuspalveluun-viela-vaiettu-miljardisaasto <p>Uutisia Suomesta:</p><p>-Pekka&nbsp;oli sellaisessa kunnossa, ettei hän kyennyt siivoamaan, peseytymään tai hankkimaan ruokaa. Helsingin kotihoidon viranomaiset pyysivät paikalle sattumalta tulleelle sivulliselta, eikö hän voisi tuoda Pekalle ruokaa tai hakea tälle jotain palvelua kun ei asia heille kuulunut.</p><p>-Kotkassa kotihoito kotiuttaa sairaalasta 87 vuotiaan vanhuksen kotiin ja jättää hänet oman onnensa nojaan. Paikalle sattumalta tullut toisella paikkakunnalla asuva ainoa omainen löytää vanhuksen, joka makaa lattialla eikä kykene &nbsp;nousemaan ylös. Hengenlähdöltä vältyttiin täpärästi. Koska vanhus on hoidettu terveeksi, kotihoito ilmoittaa, ettei vanhuksen turvallisuus kuulu heille. Vanhus ei&nbsp; pysty siivoamaan, käymään kaupassa tai ulkoilemaan huonon liikuntakyvyn tähden mutta kotihoito näistä piittaa. Ei kuulu heille.</p><p>-Nummelassa muistisairas sotaveteraani kotiutettiin vuodeosastolta torstaina. Mies kuoli lauantaina kotitalonsa rappukäytävään, kun hän vyöryi pyörätuolillaan alas portaita ja paiskautui betoniseinään.</p><p>-Vanhuksen epäillään kuolleen kotihoidon laiminlyönnin seurauksena Espoossa &ndash; hoitajien mukaan päivät ovat täynnä vaaratilanteita.</p><p>Näitä uutisia saamme lukea jatkuvasti. Valittu strategia vanhusten hoitamiseksi kotona on osoittautunut katastrofiksi. Yksityistäminen, leikkaukset ja säästöt tuntuvat olevan Sipilän hallitukselle tärkeämpiä kuin ihmisarvo ja ihmishenki. Kaikessa hiljaisuudessa hallitus on konsulttivetoisesti suunnitellut vanhuspalveluun vielä miljardileikkaukset.</p><p><a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sote-saastolistalla-vanhukset-vammaiset-ja-nuortenpsykiatria-23925134" title="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sote-saastolistalla-vanhukset-vammaiset-ja-nuortenpsykiatria-23925134">https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sote...</a></p><p>Suomessa on voimassa vanhuspalvelulaki, joka ymmärtääkseni velvoittaa kuntia huolehtimaan vanhusten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Miksi Valvira ja THL eivät puutu asiaan?</p><p>Sipilän hallitus suunnittelee SOTEA, jossa yksityiset yritykset pääsevät rahastamaan nämä avuttomat vanhukset. Hallituksen SOTE-yksityistämishuumasta päätellen korjausta ei tule ennen seuraavia vaaleja, joissa toivottavasti löytyy uusi poliittinen voima laittamaan vanhusten asian kuntoon.</p><p>Epäinhimillisiä markkina-arvoja vastaan on luotava rintama, jossa yhdistyy alkiolaisten, juurilleen palaavien vasemmistolaisten ja yhteiskunnallisen kehityksen muutosta inhimillisemmäksi haluavien yhteistyö. &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutisia Suomesta:

-Pekka oli sellaisessa kunnossa, ettei hän kyennyt siivoamaan, peseytymään tai hankkimaan ruokaa. Helsingin kotihoidon viranomaiset pyysivät paikalle sattumalta tulleelle sivulliselta, eikö hän voisi tuoda Pekalle ruokaa tai hakea tälle jotain palvelua kun ei asia heille kuulunut.

-Kotkassa kotihoito kotiuttaa sairaalasta 87 vuotiaan vanhuksen kotiin ja jättää hänet oman onnensa nojaan. Paikalle sattumalta tullut toisella paikkakunnalla asuva ainoa omainen löytää vanhuksen, joka makaa lattialla eikä kykene  nousemaan ylös. Hengenlähdöltä vältyttiin täpärästi. Koska vanhus on hoidettu terveeksi, kotihoito ilmoittaa, ettei vanhuksen turvallisuus kuulu heille. Vanhus ei  pysty siivoamaan, käymään kaupassa tai ulkoilemaan huonon liikuntakyvyn tähden mutta kotihoito näistä piittaa. Ei kuulu heille.

-Nummelassa muistisairas sotaveteraani kotiutettiin vuodeosastolta torstaina. Mies kuoli lauantaina kotitalonsa rappukäytävään, kun hän vyöryi pyörätuolillaan alas portaita ja paiskautui betoniseinään.

-Vanhuksen epäillään kuolleen kotihoidon laiminlyönnin seurauksena Espoossa – hoitajien mukaan päivät ovat täynnä vaaratilanteita.

Näitä uutisia saamme lukea jatkuvasti. Valittu strategia vanhusten hoitamiseksi kotona on osoittautunut katastrofiksi. Yksityistäminen, leikkaukset ja säästöt tuntuvat olevan Sipilän hallitukselle tärkeämpiä kuin ihmisarvo ja ihmishenki. Kaikessa hiljaisuudessa hallitus on konsulttivetoisesti suunnitellut vanhuspalveluun vielä miljardileikkaukset.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sote-saastolistalla-vanhukset-vammaiset-ja-nuortenpsykiatria-23925134

Suomessa on voimassa vanhuspalvelulaki, joka ymmärtääkseni velvoittaa kuntia huolehtimaan vanhusten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Miksi Valvira ja THL eivät puutu asiaan?

Sipilän hallitus suunnittelee SOTEA, jossa yksityiset yritykset pääsevät rahastamaan nämä avuttomat vanhukset. Hallituksen SOTE-yksityistämishuumasta päätellen korjausta ei tule ennen seuraavia vaaleja, joissa toivottavasti löytyy uusi poliittinen voima laittamaan vanhusten asian kuntoon.

Epäinhimillisiä markkina-arvoja vastaan on luotava rintama, jossa yhdistyy alkiolaisten, juurilleen palaavien vasemmistolaisten ja yhteiskunnallisen kehityksen muutosta inhimillisemmäksi haluavien yhteistyö.   

]]>
10 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250530-surkeaan-vanhuspalveluun-viela-vaiettu-miljardisaasto#comments Alkiolaisuus Juha Sipilän hallitus Kansalaispuolue Vanhuslaki Tue, 06 Feb 2018 08:44:29 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250530-surkeaan-vanhuspalveluun-viela-vaiettu-miljardisaasto
Älä osta käytettyä autoa Juhana Vartiaiselta http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250496-ala-osta-kaytettya-autoa-juhana-vartiaiselta <p>Hallituksen viralliseksi edustajaksi valikoituneen Juhana Vartiaisen käsitys sopimisesta näyttää olevan vähintään kummallinen. Sen mukaan osallistuminen neuvotteluihin ja työryhmiin tarkoittaa, että ollaan päästy sopimukseen. Hän jaksaa toistaa kymppilistaa ja aktiivimallia yhdessä sovittuina, vaikka näin ei todellakaan ole.</p><p>Suora sitaatti <a href="http://vm.fi/documents/10184/3254793/Ty%C3%B6llisyysty%C3%B6ryhm%C3%A4n+muistio+4.10.2016/abf896ba-f360-42ed-a261-b0f8fe6eee06">Hetemäen työryhmän raportista</a> kertoo seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Työryhmä on käsitellyt toimeksiannossa mainittuja osa-alueita ja kehitellyt mallin työllisyyden lisäämiseksi toimeksiannon mukaisesti.<br />Työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole sitoutuneet malliin (aktiivimalli omavastuupäivin) eivätkä ikääntyneiden kertaluontoiseen eläketukeen.</em>&quot;</p><p>STTK:n Ralf Sund voi lausua omissa nimissä mitä vaan, mutta mukana olleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt mukaanlukien STTK ja Akava EIVÄT SITOUTUNEET aktiivimalliin.</p><p>Jos ei sitouduta eikä siten olla sovittu, niin ei olla sovittu - harvinaisen selvää. Itse asiassa on todella röyhkeää, että hallituksen edustajat toistuvasti näin väittävät korjauksista huolimatta. Ilmeisesti uskotaan, että toistamalla valhe riittävän usein muuttuu se lopulta totuudeksi - osin näin ehkä käykin heidän saadessa jatkuvasti mediatilaa jankuttamiselleen. On ikäänkuin sana sanaa vastaan vaikka itse työryhmän raportista löytyy asiasta mustaa valkoisella.</p><p>Olisin varovainen mikäli ikinä joudutte Vartiaisen kanssa neuvottelupöytään - ulos lähtiessä saatat olla hänen mielestään sopinut jotain vaikket sitä tiedäkään.</p><p>Myös toinen Kokoomuspoliitikko <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ben-zyskowicz-miten-ay-liikkeella-voi-olla-ulkoparlamentaarinen-veto-oikeus/">Ben Zyskowicz kunnostautuu ihmettelemällä miten ay-liikkeellä voi olla ulkoparlamentaarinen veto-oikeus</a>.</p><p>On varsin erikoista, että ensin hallitus haluaa tehdä kolmikannassa kikyn, jonka yhteydessä sovittiin syntymiselle ehtoja kuten ettei työttömyysturvaa enää heikennetä. Kun hallitus sitten pettää lupauksensa ja tekee vastoin sovittua, pitäisi ay-liikkeen Benin ja monen muun hallituspoliitikon mukaan kiltisti niellä parlamentaarinen päätös vastoin sovittua. Ehkei hallituksen sitten olisi alunperinkään pitänyt lähteä tekemään yhteiskuntasopimusta mikäli eivät aio sitä ja sen henkeä noudattaa.</p><p>Tutkimusprofessori Frank Martela kuvaa hyvin<a href="https://frankmartela.fi/2018/02/02/aktiivimallin-kaksi-ydinongelmaa-johtuvat-hallituksen-kahdesta-sokeasta-pisteesta/"> blogissaan merkittävimpiä ongelmia ja signaaleja</a>, joita sekä aktiivimallissa että sen käsittelyssä on annettu:</p><p>&quot;<em>Ensinnäkin <strong>oikeudenmukaisuus</strong>: Olisi keskeistä tehdä laskelma siitä <strong>kuinka monta sellaista työtöntä tulee saamaan sanktion, joka on aidosti yrittänyt löytää itselleen töitä ja koulutusta tarkkailujaksolla</strong>. Tällaista laskelmaa hallitus ei ilmeisesti kuitenkaan ole tehnyt. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on mallin keskeinen ongelma: Ihminen voi tehdä kaiken oikein &ndash; hakea kaikkiin töihin ja koulutuksiin joihin ehtii &ndash; mutta jos ei tule valituksi, seuraa rangaistus. Tämä ei oikein millään tunnu oikeudenmukaiselta, vaan enemmänkin siltä että sitä kaikista heikoimmassa asemassa olevaa rangaistaan siitä, että hän ei kelpaa työmarkkinoille. </em><strong><em>Jos esimerkiksi 8 000 työllistyneen rinnalla on 14 000 epäoikeudenmukaisesti rangaistua, on tämä varsin epäinhimillinen tapa parantaa työllisyyttä.</em>&quot;</strong></p><p><strong>&quot;</strong><em>Toiseksi <strong>yhteiskunnallinen luottamus</strong>: Aktiivimallin antama viesti työttömille on varsin selvä: <strong>Me emme luota teihin</strong>. Emme ole valmiita uskomaan, että pyritte oikeasti työllistymään, vaan aiomme tarkkailla ja rangaista teitä. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on perustunut vahvaan keskinäiseen luottamukseen kansalaisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden välillä. Aktiivimalli on omiaan rapauttamaan tätä luottamusta, kun <strong>työttömyyden kuiluun juuttuneet kokevat, että hänen ahdinkonsa ymmärtämisen sijasta yhteiskunta haluaa vain syyttää ja rankaista</strong>. Työllisyyden edistämiseksi tarkoitettu työvoimapalvelu muuttuu helposti kurinpitotilanteeksi.</em>&quot;</p><p>Olen itse kirjoituksissani tuonut usein esille toiminnan lyhytnäköisyyden ongelmallisuutta ja rohkeuden puutetta. Frank Martela toteaa blogissaan:</p><p>&quot;<em>Tämä lyhyen tähtäimen säästöjen hakeminen on leimannut hallituksen päätöksiä kauttaaltaan. Koulutuksesta leikataan, vaikka hyvinkin oikeistolaisetkin asiantuntijat varoittavat sen negatiivisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Nyt haetaan heti realisoituvia säästöjä sen sijaan että mietittäisiin mikä pitkällä tähtäimellä olisi yhteiskunnalle järkevää ja kustannustehokasta. <strong>Kvartaaliajattelu saattaa sopia liike-elämään, josta Sipilällä on enemmän kokemusta</strong>, mutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa se kaventaa valinta-avaruutta huomattavasti, kun voidaan valita vain yhteiskunnan kustannuksia pienentäviä sanktioita. Monet säästöjäkin tuovat uudistukset vaativat aluksi lisäresursseja, joita kvartaaliajattelu ei mahdollista.&quot;</em></p><p>Käytännössä kaikille näille työryhmille on aina annettu rajaus kustannusneutraliteetista eli missään nimessä ei voida laittaa lisäpanostuksia ja rahaa vaikka se toisikin pitemmällä aikavälille ne vaikkapa moninkertaisesti takaisin. Tämä puuttuu jatkuvasti kokonaan hallituksen keinovalikoimasta.</p><p>Yritysmaailmassa tämä vastaavasti tarkoittaisi, että investoinnit ovat jatkuvasti jäissä eikä uuteen panosteta vaan viilataan vain olemassaolevan toiminnan kustannuksia kvartaalitulos silmissä kiiluen.</p><p>Pitemmällä aikavälillä tämä on näivettyvän yrityksen tie ja samalla tiellä alamäessä kulkee Sipilän hallitus Suomen 2020-luvun kilpailukyvyn suhteen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen viralliseksi edustajaksi valikoituneen Juhana Vartiaisen käsitys sopimisesta näyttää olevan vähintään kummallinen. Sen mukaan osallistuminen neuvotteluihin ja työryhmiin tarkoittaa, että ollaan päästy sopimukseen. Hän jaksaa toistaa kymppilistaa ja aktiivimallia yhdessä sovittuina, vaikka näin ei todellakaan ole.

Suora sitaatti Hetemäen työryhmän raportista kertoo seuraavaa:

"Työryhmä on käsitellyt toimeksiannossa mainittuja osa-alueita ja kehitellyt mallin työllisyyden lisäämiseksi toimeksiannon mukaisesti.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole sitoutuneet malliin (aktiivimalli omavastuupäivin) eivätkä ikääntyneiden kertaluontoiseen eläketukeen.
"

STTK:n Ralf Sund voi lausua omissa nimissä mitä vaan, mutta mukana olleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt mukaanlukien STTK ja Akava EIVÄT SITOUTUNEET aktiivimalliin.

Jos ei sitouduta eikä siten olla sovittu, niin ei olla sovittu - harvinaisen selvää. Itse asiassa on todella röyhkeää, että hallituksen edustajat toistuvasti näin väittävät korjauksista huolimatta. Ilmeisesti uskotaan, että toistamalla valhe riittävän usein muuttuu se lopulta totuudeksi - osin näin ehkä käykin heidän saadessa jatkuvasti mediatilaa jankuttamiselleen. On ikäänkuin sana sanaa vastaan vaikka itse työryhmän raportista löytyy asiasta mustaa valkoisella.

Olisin varovainen mikäli ikinä joudutte Vartiaisen kanssa neuvottelupöytään - ulos lähtiessä saatat olla hänen mielestään sopinut jotain vaikket sitä tiedäkään.

Myös toinen Kokoomuspoliitikko Ben Zyskowicz kunnostautuu ihmettelemällä miten ay-liikkeellä voi olla ulkoparlamentaarinen veto-oikeus.

On varsin erikoista, että ensin hallitus haluaa tehdä kolmikannassa kikyn, jonka yhteydessä sovittiin syntymiselle ehtoja kuten ettei työttömyysturvaa enää heikennetä. Kun hallitus sitten pettää lupauksensa ja tekee vastoin sovittua, pitäisi ay-liikkeen Benin ja monen muun hallituspoliitikon mukaan kiltisti niellä parlamentaarinen päätös vastoin sovittua. Ehkei hallituksen sitten olisi alunperinkään pitänyt lähteä tekemään yhteiskuntasopimusta mikäli eivät aio sitä ja sen henkeä noudattaa.

Tutkimusprofessori Frank Martela kuvaa hyvin blogissaan merkittävimpiä ongelmia ja signaaleja, joita sekä aktiivimallissa että sen käsittelyssä on annettu:

"Ensinnäkin oikeudenmukaisuus: Olisi keskeistä tehdä laskelma siitä kuinka monta sellaista työtöntä tulee saamaan sanktion, joka on aidosti yrittänyt löytää itselleen töitä ja koulutusta tarkkailujaksolla. Tällaista laskelmaa hallitus ei ilmeisesti kuitenkaan ole tehnyt. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on mallin keskeinen ongelma: Ihminen voi tehdä kaiken oikein – hakea kaikkiin töihin ja koulutuksiin joihin ehtii – mutta jos ei tule valituksi, seuraa rangaistus. Tämä ei oikein millään tunnu oikeudenmukaiselta, vaan enemmänkin siltä että sitä kaikista heikoimmassa asemassa olevaa rangaistaan siitä, että hän ei kelpaa työmarkkinoille. Jos esimerkiksi 8 000 työllistyneen rinnalla on 14 000 epäoikeudenmukaisesti rangaistua, on tämä varsin epäinhimillinen tapa parantaa työllisyyttä."

"Toiseksi yhteiskunnallinen luottamus: Aktiivimallin antama viesti työttömille on varsin selvä: Me emme luota teihin. Emme ole valmiita uskomaan, että pyritte oikeasti työllistymään, vaan aiomme tarkkailla ja rangaista teitä. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on perustunut vahvaan keskinäiseen luottamukseen kansalaisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden välillä. Aktiivimalli on omiaan rapauttamaan tätä luottamusta, kun työttömyyden kuiluun juuttuneet kokevat, että hänen ahdinkonsa ymmärtämisen sijasta yhteiskunta haluaa vain syyttää ja rankaista. Työllisyyden edistämiseksi tarkoitettu työvoimapalvelu muuttuu helposti kurinpitotilanteeksi."

Olen itse kirjoituksissani tuonut usein esille toiminnan lyhytnäköisyyden ongelmallisuutta ja rohkeuden puutetta. Frank Martela toteaa blogissaan:

"Tämä lyhyen tähtäimen säästöjen hakeminen on leimannut hallituksen päätöksiä kauttaaltaan. Koulutuksesta leikataan, vaikka hyvinkin oikeistolaisetkin asiantuntijat varoittavat sen negatiivisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Nyt haetaan heti realisoituvia säästöjä sen sijaan että mietittäisiin mikä pitkällä tähtäimellä olisi yhteiskunnalle järkevää ja kustannustehokasta. Kvartaaliajattelu saattaa sopia liike-elämään, josta Sipilällä on enemmän kokemusta, mutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa se kaventaa valinta-avaruutta huomattavasti, kun voidaan valita vain yhteiskunnan kustannuksia pienentäviä sanktioita. Monet säästöjäkin tuovat uudistukset vaativat aluksi lisäresursseja, joita kvartaaliajattelu ei mahdollista."

Käytännössä kaikille näille työryhmille on aina annettu rajaus kustannusneutraliteetista eli missään nimessä ei voida laittaa lisäpanostuksia ja rahaa vaikka se toisikin pitemmällä aikavälille ne vaikkapa moninkertaisesti takaisin. Tämä puuttuu jatkuvasti kokonaan hallituksen keinovalikoimasta.

Yritysmaailmassa tämä vastaavasti tarkoittaisi, että investoinnit ovat jatkuvasti jäissä eikä uuteen panosteta vaan viilataan vain olemassaolevan toiminnan kustannuksia kvartaalitulos silmissä kiiluen.

Pitemmällä aikavälillä tämä on näivettyvän yrityksen tie ja samalla tiellä alamäessä kulkee Sipilän hallitus Suomen 2020-luvun kilpailukyvyn suhteen.

 

]]>
43 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250496-ala-osta-kaytettya-autoa-juhana-vartiaiselta#comments Aktiivimalli Juha Sipilän hallitus Juhana Vartiainen Kokoomus Työttömyys Mon, 05 Feb 2018 14:54:45 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250496-ala-osta-kaytettya-autoa-juhana-vartiaiselta
Eilinen lakko oli arvattavissa jo kaksi vuotta sitten http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250363-eilinen-lakko-oli-arvattavissa-jo-kaksi-vuotta-sitten <p>Olen useaan otteeseen kritisoinut sitä tyylilajia, mitä politiikassa on käytetty työmarkkinauudistuksia haettaessa. Eilinen lakkopäivä sai palaamaan vanhoihin ajatuksiini ja päätin koota tähän kahden Uuteen Suomeen kirjoittamani blogin kautta näkemykseni, jonka osuvuutta saa jokainen arvioida ihan vapaasti:</p><p>13.9.2015 kirjoitin:</p><p><strong>SIPILÄ JA EPÄLUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN</strong></p><p>Juha Sipilä haluaa rakentaa parempaa Suomea, mutta hänen toimintatapansa lisäävät epäluottamusta.</p><p>Kun Sipilän hallitus ilmoitti pistävänsä järjestystä suomalaiseen työelämään, syntyi odotetusti kova meteli. Vasta seuraavana päivänä alkoi hiljalleen tipahdella lieventäviä uutisia siitä, että kiristyksiä tulisi myös muille kuin pienituloisille. Vastakkainasettelu oli kuitenkin ehtinyt jo syntyä.</p><p>Kun keväällä puuhattiin yhteiskuntasopimusta, Sipilä ilmoitti etukäteen soimuksen reunaehdot. Tilanne oli kuin kriisiyrityksessä, jossa toimitusjohtaja on laittanut verokortit sisältävät ruskeat kirjekuoret valmiiksi pyykkinarulle. Jos joku ei hyväksy toimitusjohtajan ilmoittamaa strategiaa, saa lähteä ulos ja ottaa verokorttinsa samalla mukaan.</p><p><strong>Yhteen hiileen puhaltaminen tarkoittaa yhteistyön hakemista</strong></p><p>Suomessa on aina arvostettu kovaa johtamista. Tästä historiasta johtuen vastakkainasettelu on ollut vahvaa. Olemme mielummin halunneet näyttää omaa voimaamme, kuin olleet aktiivisesti hakemassa yhteistyötä. Suomettuminen ja konsensus ovat tässä maassa kirosanoja. Monessa muussa yhteydessä molempia voisi sanoa diplomatiaksikin.&nbsp;</p><p>Vastakkainasettelusta johtuen muutokset onnistuvat meillä heikosti. Kukaan ei halua olla tilanteessa, jossa joku muu sanelee liiaksi omaa elämää. Sitä ei halua herra eikä narri. Silti me harrastamme sanelua, kuten Sipiläkin on tuonut hyvin selväksi. Mikäli hänen tavoitteeseensa ei sitouduta, hän aloittaa kurittamisen. Kaikella hyvällä Sipilän johtamisosaamista kohtaan, hyökkäämällä ja esittämällä ylipäällikkömäisiä otteita, ei luottamusta synny ja muutokset jäävät keskeneräisiksi.</p><p>Muutos onnistuu vain, jos asiat nähdään yhteisinä.</p><p><strong>Miten luomme yhteisen tavoitteen</strong></p><p>Saksa ja Ruotsi ovat maita, joihin mielellämme vertaamme Suomen taloutta. Vertaus on kuitenkin yleensä vaillinaista. Keskusteluissa vähätellään sitä asiaa, että Saksassa ja Ruotsissa työntekijöiden vaikutusvalta yrityksen toimintaan on merkittävästi vahvempaa kuin Suomessa. Suomessa ei ole edelleenkään tavatonta, että yritysten strategiat tehdään johdon workshopeissa ja ne annetaan tiedoksi henkilöstölle. Henkilöstön tehtäväksi jää toteuttaa suunnitelmaa. Hyvin usein suomalaisilla työntekijöillä on riittämättömät tiedot toiminnan pohjaksi ja syntyy tyhjäkäyntiä. Jäädään miettimään miksi näin on päätetty, mutta ei toimita.</p><p>Tilanne on sikäli hassu, että johtajien mielestä asiasta on puhuttu riittävästi ja ongelma pitäisi olla kaikkien ymmärtämä. Tässä kohdassa suuri osa suomalaisista johtajista reputtaa johtamiskoulun pääsykokeen. Sillä ei ole mitään merkitystä miltä johtajasta tuntuu. AInoastaan sillä on väliä, ymmärtävätkö ihimiset. Jos ymmärrystä on liian vähän, sitä ei lisätä sillä, että käsketään tekemään kaikesta huolimatta. Käskemällä saadaan kyllä asioita tapahtumaan, mutta ei pysyviä muutoksia. Asiat palaavat kriisin jälkeen vanhoille uomilleen ja mikään ei lopulta muutu.</p><p>Jos ja kun Sipilän hallitus haluaa pysyviä muutoksia suomalaiseen yhteiskuntaan, on sen itse osoitettava uutta johtamiskulttuuria. Ruotsin ja Saksan kokemukset ovat osoittaneet, että modernissa yhteiskunnassa dialogi on kaiken alulle paneva voima. Niin se on Suomessakin. Erästä menestynyttä kauppiasta haastatellessani, hän antoi parhaan johtamisopin, mitä olen johtajan suusta kuullut. &quot;En koskaan pakota muutosta, vaan kuuntelen ja keskustelen. Ohjaan keskustelua, mutta ideat muutokseen tulevat henkilöstöltä. Tähän mennessä ne ovat aina tulleet sillä hetkellä, kun itse olen niitä toivonut&quot;.&nbsp;</p><p>Juha Sipilä. En kadehdi paikkaasi, enkä pärjäisi sinun paikallasi varmaan kahta päivää. Mutta näin sivullisen silmin, Mannerheim on huonompi esimerkki kuin Nelson Mandela. Lujana esiintyminen voi lyhyellä tähtäimellä olla perusteltua, mutta silloin pitää hyväksyä se tosiasia, että pakolla tehty muutos ei ole pysyvä. Ensimmäisen mahdolisen hetken tullessa, kaikki palaavat vanhaan. Kulttuurimuutos vaatii aivan uudenlaista johtajuutta. Sitä emme ole vielä ensimmäisen 100 päivän aikana nähneet vielä riittävästi.</p><p>Ja kiitos sinulle Tommi Uschanov. Kirjoitit tänään erinomaisen HS artikkelin samaan aiheeseen liittyen.</p><p>&nbsp;</p><p>Vain pari viikkoa myöhemmin (27.9.2015) kirjoitin näin:</p><p><strong>PELOLLA JOHDETTU KANSA</strong></p><p>Tällä viikolla on uutisoitu tutkimuksesta, jonka mukaan Nokia kaatui pelolla johtamiseen. Sama ongelma on valtiossa nimeltä Suomi. Kansaa on aina johdettu pelkojen kautta.</p><p>Aluksi uhat olivat ulkona. Yksinkertaisimmilaan ne olivat Neuvostoliitto ja USA. Maailmankaupan avautuessa uhaksi tulivat kasvavat taloudet ja niiden kyky sopeutua ja kehittyä. Mutta viime vuosina ongelmat ovatkin muuttuneet sisäisiksi. Me joudumme pelkäämään ihmisten pitkää elinikää, maahamme muuttavia ulkomaalaisia, kykyämme sopeutua teknologiseen murrokseen ja työpaikkojen uudistumista.</p><p>Meitä johdetaan samalla tavalla, mikä Inseadin tutkijoiden mukaan tuhosi Nokian.</p><p><strong>Pelko saa jähmettymään ja itsekkääksi</strong></p><p>Maslovin tarvehierarkiassa turvallisuuden tarve tulee välittömästi perustarpeiden kuten ruoan ja asunnon jälkeen. Turvallisuus on keskeinen tekijä muille tarpeille, joiden toteutuminen on lopulta ratkaisevaa nykyaikaisen yhteiskunnan menestykselle. Tarvitsemme luovuutta, yhteenkuuluvuutta ja yksiöllisiä mahdollisuuksia elää omaa elämää. Yhteiskunta, joka epäonnistuu turvallisuuden luomisessa, epäonnistuu luomaan uutta eikä saa ihmisiä välittämään toisistaan. Sellaisessa yhteiskunnanssa ihmiset tulevat itsekkäiksi.</p><p>Politiikassa eletään mielikuvilla ja vallitseva politiikan mielikuva on jo pitkään ollut pelko. Kyse ei ole yhdestä tai kahdesta poliitikosta, vaan kokonaisesta kulttuurista. Pelko on tarttunut muuhun kansaan niin hyvin, että nyt pelkoa myyvät myös työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöt ja jopa yksittäiset yrittäjät ja johtajat. Haluan sanoa tämän provosoiden, mutta meillä on uskomattoman surkeat johtajat. Kaikkialla. Heidän tehtävänsä on tuoda ratkaisumalleja, toivoa ja suuntaa. Mutta heidän suustaan tulee pelottelua, ratkaisukyvyttömyyttä, valittamista ja jopa täydellistä näköalatomuutta. Meitä johdetaan sivistyneellä tavalla huutaen. Se on niin sivistynyttä, että emme edes huomaa sitä.</p><p><strong>Nokian ja Suomen tie</strong></p><p>Nokian ja Suomen tien vertaaminen on ollut suosittua viime vuosina. Yksi syy sen jatkumiseen on siinä, että todellisten syiden selvittäminen vie aikaa. Johtaja ei helpolla myönnä omia virheitään. Niin tapahtuu ehkä Japanissa, jossa virheen tehneen yrityksen johtaja tulee televisioon itkemään ja kertomaan kuinka pahoillaan on yrityksen tekemästä virheestä. Suomessa sellainen johtaja lähetettäisiin saman tien suljetulle osastolle.</p><p>Suomalaisen johtajan karikatyyri on edelleenkin insinöörimäisesti johtava (tämä ei ole piikki Juha Sipilälle), tosiasioihin väitteensä perustava ja asiallinen. Meillä on jäänyt kokonaan huomioimatta se tosiasia, että sellaisen johtajan asema on ohi. Se on ollut sitä jo monta vuotta. Start-up yritysten menestyskin perustuu enemmän intoon ja tunteiden paloon, kuin faktoilla johtamiseen. Faktoja tarvitaan, mutta niiden asema on siirtynyt päätöksentekoa ohjaavaksi, ei niiden ydinsisällöksi.</p><p>Nokiankin johtaminen siirtyi innovatiivisesta riskien ottamisesta numerojohtamiseen. Kun tulokset eivät vastanneet johtajien odotuksia ja johtajia pelättiin, henkilöstö ryhtyi kaunistelemaan totuutta. Niinhän meillä on tapahtunut myös valtiossa nimeltä Suomi. Jokainen eturyhmä puolustaa omaa oikeuttaan ja omia arvojaan. Me pelkäämme kaikkea mikä liikkuu ja nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikki todellakin liikkuu.</p><p><strong>Mitä siis pitää tehdä</strong></p><p>Suomen muutos tapahtuu vasta kun tunnetaso saadaan oikeaksi. Faktat ovat oikeasti meidän pienin ongelma. Olen valmis väittelemään tästä kenen kanssa tahansa. Suurinta johtajuutta on löytää toivoa siinäkin tilanteessa, missä kaikki näyttää mahdottomalta. Mahdotonta tilannetta ei nimittäin ole olemassa. Etenkään sitä ei ole valtiolla. Valtio ei voi mennä konkurssiin.&nbsp;</p><p>Kaikkien päättäjien on mietittävä sitä mitä he sanovat. Jos joku päättäjistä vielä luulee, että emme ymmärrä olevamme hukkumassa tunnin päästä ja että lapsenlapsemme on jo myyty orjiksi kaukomaille, hän ei ole seurannut yhteiskunnallista keskustelua lainkaan. Nyt johtajilta odotetaan kykyä ottaa kiinni tunteista. Englanniksi sitä sanotaan leadershipiksi. Kyvyksi ohjata, antaa suuntaa, tuoda toivoa, intoa, energiaa. Siihen sopivat erittäin huonosti viittaukset suuriin sotiin, esi-isien uhrauksiin ja velkaamme yhteiskunnalle.</p><p>Leadershipiä on kertoa missä näkyy valo. Sitä on kyky ottaa ihmiset mukaan, saada heidät ottamaan vastuuta itsensä ja muiden puolesta ja uskoa parempaan. Suomella on maailman kärkiluokkaa olevat mahdollisuudet menestyä, mutta meillä on maailman harmaimmat, äksyimmät ja negatiivisimmat johtajat.</p><p>Pyydätte kansalta kykyä uudistua. Muistakaa, että osa uudistumista on uudistaa johtaminen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen useaan otteeseen kritisoinut sitä tyylilajia, mitä politiikassa on käytetty työmarkkinauudistuksia haettaessa. Eilinen lakkopäivä sai palaamaan vanhoihin ajatuksiini ja päätin koota tähän kahden Uuteen Suomeen kirjoittamani blogin kautta näkemykseni, jonka osuvuutta saa jokainen arvioida ihan vapaasti:

13.9.2015 kirjoitin:

SIPILÄ JA EPÄLUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN

Juha Sipilä haluaa rakentaa parempaa Suomea, mutta hänen toimintatapansa lisäävät epäluottamusta.

Kun Sipilän hallitus ilmoitti pistävänsä järjestystä suomalaiseen työelämään, syntyi odotetusti kova meteli. Vasta seuraavana päivänä alkoi hiljalleen tipahdella lieventäviä uutisia siitä, että kiristyksiä tulisi myös muille kuin pienituloisille. Vastakkainasettelu oli kuitenkin ehtinyt jo syntyä.

Kun keväällä puuhattiin yhteiskuntasopimusta, Sipilä ilmoitti etukäteen soimuksen reunaehdot. Tilanne oli kuin kriisiyrityksessä, jossa toimitusjohtaja on laittanut verokortit sisältävät ruskeat kirjekuoret valmiiksi pyykkinarulle. Jos joku ei hyväksy toimitusjohtajan ilmoittamaa strategiaa, saa lähteä ulos ja ottaa verokorttinsa samalla mukaan.

Yhteen hiileen puhaltaminen tarkoittaa yhteistyön hakemista

Suomessa on aina arvostettu kovaa johtamista. Tästä historiasta johtuen vastakkainasettelu on ollut vahvaa. Olemme mielummin halunneet näyttää omaa voimaamme, kuin olleet aktiivisesti hakemassa yhteistyötä. Suomettuminen ja konsensus ovat tässä maassa kirosanoja. Monessa muussa yhteydessä molempia voisi sanoa diplomatiaksikin. 

Vastakkainasettelusta johtuen muutokset onnistuvat meillä heikosti. Kukaan ei halua olla tilanteessa, jossa joku muu sanelee liiaksi omaa elämää. Sitä ei halua herra eikä narri. Silti me harrastamme sanelua, kuten Sipiläkin on tuonut hyvin selväksi. Mikäli hänen tavoitteeseensa ei sitouduta, hän aloittaa kurittamisen. Kaikella hyvällä Sipilän johtamisosaamista kohtaan, hyökkäämällä ja esittämällä ylipäällikkömäisiä otteita, ei luottamusta synny ja muutokset jäävät keskeneräisiksi.

Muutos onnistuu vain, jos asiat nähdään yhteisinä.

Miten luomme yhteisen tavoitteen

Saksa ja Ruotsi ovat maita, joihin mielellämme vertaamme Suomen taloutta. Vertaus on kuitenkin yleensä vaillinaista. Keskusteluissa vähätellään sitä asiaa, että Saksassa ja Ruotsissa työntekijöiden vaikutusvalta yrityksen toimintaan on merkittävästi vahvempaa kuin Suomessa. Suomessa ei ole edelleenkään tavatonta, että yritysten strategiat tehdään johdon workshopeissa ja ne annetaan tiedoksi henkilöstölle. Henkilöstön tehtäväksi jää toteuttaa suunnitelmaa. Hyvin usein suomalaisilla työntekijöillä on riittämättömät tiedot toiminnan pohjaksi ja syntyy tyhjäkäyntiä. Jäädään miettimään miksi näin on päätetty, mutta ei toimita.

Tilanne on sikäli hassu, että johtajien mielestä asiasta on puhuttu riittävästi ja ongelma pitäisi olla kaikkien ymmärtämä. Tässä kohdassa suuri osa suomalaisista johtajista reputtaa johtamiskoulun pääsykokeen. Sillä ei ole mitään merkitystä miltä johtajasta tuntuu. AInoastaan sillä on väliä, ymmärtävätkö ihimiset. Jos ymmärrystä on liian vähän, sitä ei lisätä sillä, että käsketään tekemään kaikesta huolimatta. Käskemällä saadaan kyllä asioita tapahtumaan, mutta ei pysyviä muutoksia. Asiat palaavat kriisin jälkeen vanhoille uomilleen ja mikään ei lopulta muutu.

Jos ja kun Sipilän hallitus haluaa pysyviä muutoksia suomalaiseen yhteiskuntaan, on sen itse osoitettava uutta johtamiskulttuuria. Ruotsin ja Saksan kokemukset ovat osoittaneet, että modernissa yhteiskunnassa dialogi on kaiken alulle paneva voima. Niin se on Suomessakin. Erästä menestynyttä kauppiasta haastatellessani, hän antoi parhaan johtamisopin, mitä olen johtajan suusta kuullut. "En koskaan pakota muutosta, vaan kuuntelen ja keskustelen. Ohjaan keskustelua, mutta ideat muutokseen tulevat henkilöstöltä. Tähän mennessä ne ovat aina tulleet sillä hetkellä, kun itse olen niitä toivonut". 

Juha Sipilä. En kadehdi paikkaasi, enkä pärjäisi sinun paikallasi varmaan kahta päivää. Mutta näin sivullisen silmin, Mannerheim on huonompi esimerkki kuin Nelson Mandela. Lujana esiintyminen voi lyhyellä tähtäimellä olla perusteltua, mutta silloin pitää hyväksyä se tosiasia, että pakolla tehty muutos ei ole pysyvä. Ensimmäisen mahdolisen hetken tullessa, kaikki palaavat vanhaan. Kulttuurimuutos vaatii aivan uudenlaista johtajuutta. Sitä emme ole vielä ensimmäisen 100 päivän aikana nähneet vielä riittävästi.

Ja kiitos sinulle Tommi Uschanov. Kirjoitit tänään erinomaisen HS artikkelin samaan aiheeseen liittyen.

 

Vain pari viikkoa myöhemmin (27.9.2015) kirjoitin näin:

PELOLLA JOHDETTU KANSA

Tällä viikolla on uutisoitu tutkimuksesta, jonka mukaan Nokia kaatui pelolla johtamiseen. Sama ongelma on valtiossa nimeltä Suomi. Kansaa on aina johdettu pelkojen kautta.

Aluksi uhat olivat ulkona. Yksinkertaisimmilaan ne olivat Neuvostoliitto ja USA. Maailmankaupan avautuessa uhaksi tulivat kasvavat taloudet ja niiden kyky sopeutua ja kehittyä. Mutta viime vuosina ongelmat ovatkin muuttuneet sisäisiksi. Me joudumme pelkäämään ihmisten pitkää elinikää, maahamme muuttavia ulkomaalaisia, kykyämme sopeutua teknologiseen murrokseen ja työpaikkojen uudistumista.

Meitä johdetaan samalla tavalla, mikä Inseadin tutkijoiden mukaan tuhosi Nokian.

Pelko saa jähmettymään ja itsekkääksi

Maslovin tarvehierarkiassa turvallisuuden tarve tulee välittömästi perustarpeiden kuten ruoan ja asunnon jälkeen. Turvallisuus on keskeinen tekijä muille tarpeille, joiden toteutuminen on lopulta ratkaisevaa nykyaikaisen yhteiskunnan menestykselle. Tarvitsemme luovuutta, yhteenkuuluvuutta ja yksiöllisiä mahdollisuuksia elää omaa elämää. Yhteiskunta, joka epäonnistuu turvallisuuden luomisessa, epäonnistuu luomaan uutta eikä saa ihmisiä välittämään toisistaan. Sellaisessa yhteiskunnanssa ihmiset tulevat itsekkäiksi.

Politiikassa eletään mielikuvilla ja vallitseva politiikan mielikuva on jo pitkään ollut pelko. Kyse ei ole yhdestä tai kahdesta poliitikosta, vaan kokonaisesta kulttuurista. Pelko on tarttunut muuhun kansaan niin hyvin, että nyt pelkoa myyvät myös työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöt ja jopa yksittäiset yrittäjät ja johtajat. Haluan sanoa tämän provosoiden, mutta meillä on uskomattoman surkeat johtajat. Kaikkialla. Heidän tehtävänsä on tuoda ratkaisumalleja, toivoa ja suuntaa. Mutta heidän suustaan tulee pelottelua, ratkaisukyvyttömyyttä, valittamista ja jopa täydellistä näköalatomuutta. Meitä johdetaan sivistyneellä tavalla huutaen. Se on niin sivistynyttä, että emme edes huomaa sitä.

Nokian ja Suomen tie

Nokian ja Suomen tien vertaaminen on ollut suosittua viime vuosina. Yksi syy sen jatkumiseen on siinä, että todellisten syiden selvittäminen vie aikaa. Johtaja ei helpolla myönnä omia virheitään. Niin tapahtuu ehkä Japanissa, jossa virheen tehneen yrityksen johtaja tulee televisioon itkemään ja kertomaan kuinka pahoillaan on yrityksen tekemästä virheestä. Suomessa sellainen johtaja lähetettäisiin saman tien suljetulle osastolle.

Suomalaisen johtajan karikatyyri on edelleenkin insinöörimäisesti johtava (tämä ei ole piikki Juha Sipilälle), tosiasioihin väitteensä perustava ja asiallinen. Meillä on jäänyt kokonaan huomioimatta se tosiasia, että sellaisen johtajan asema on ohi. Se on ollut sitä jo monta vuotta. Start-up yritysten menestyskin perustuu enemmän intoon ja tunteiden paloon, kuin faktoilla johtamiseen. Faktoja tarvitaan, mutta niiden asema on siirtynyt päätöksentekoa ohjaavaksi, ei niiden ydinsisällöksi.

Nokiankin johtaminen siirtyi innovatiivisesta riskien ottamisesta numerojohtamiseen. Kun tulokset eivät vastanneet johtajien odotuksia ja johtajia pelättiin, henkilöstö ryhtyi kaunistelemaan totuutta. Niinhän meillä on tapahtunut myös valtiossa nimeltä Suomi. Jokainen eturyhmä puolustaa omaa oikeuttaan ja omia arvojaan. Me pelkäämme kaikkea mikä liikkuu ja nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikki todellakin liikkuu.

Mitä siis pitää tehdä

Suomen muutos tapahtuu vasta kun tunnetaso saadaan oikeaksi. Faktat ovat oikeasti meidän pienin ongelma. Olen valmis väittelemään tästä kenen kanssa tahansa. Suurinta johtajuutta on löytää toivoa siinäkin tilanteessa, missä kaikki näyttää mahdottomalta. Mahdotonta tilannetta ei nimittäin ole olemassa. Etenkään sitä ei ole valtiolla. Valtio ei voi mennä konkurssiin. 

Kaikkien päättäjien on mietittävä sitä mitä he sanovat. Jos joku päättäjistä vielä luulee, että emme ymmärrä olevamme hukkumassa tunnin päästä ja että lapsenlapsemme on jo myyty orjiksi kaukomaille, hän ei ole seurannut yhteiskunnallista keskustelua lainkaan. Nyt johtajilta odotetaan kykyä ottaa kiinni tunteista. Englanniksi sitä sanotaan leadershipiksi. Kyvyksi ohjata, antaa suuntaa, tuoda toivoa, intoa, energiaa. Siihen sopivat erittäin huonosti viittaukset suuriin sotiin, esi-isien uhrauksiin ja velkaamme yhteiskunnalle.

Leadershipiä on kertoa missä näkyy valo. Sitä on kyky ottaa ihmiset mukaan, saada heidät ottamaan vastuuta itsensä ja muiden puolesta ja uskoa parempaan. Suomella on maailman kärkiluokkaa olevat mahdollisuudet menestyä, mutta meillä on maailman harmaimmat, äksyimmät ja negatiivisimmat johtajat.

Pyydätte kansalta kykyä uudistua. Muistakaa, että osa uudistumista on uudistaa johtaminen.

]]>
4 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250363-eilinen-lakko-oli-arvattavissa-jo-kaksi-vuotta-sitten#comments Juha Sipilän hallitus Suomen talous Työmarkkinat Sat, 03 Feb 2018 07:36:38 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250363-eilinen-lakko-oli-arvattavissa-jo-kaksi-vuotta-sitten
Sipilän hallitus on se todellinen lammaslauma http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250334-sipilan-hallitus-on-se-todellinen-lammaslauma <p>Pääministeri Sipilän verrattua yrittäjiä lampaisiin elleivät työllistä aktivoitavia työttömiä, niin rohkenen minäkin kutsua nykyhallitusta lammaslaumaksi sen tehdessä vastuunpakoilun Suomen ennätyksen kaudellaan. Toistuva ilmiö kaikissa vaikeissa aiheissa on, että pääministeri ja muut ministerit luikkivat pakoon julkisesta keskustelusta ja laittavat sijaiskärsijöitä hoitamaan mediaa ja keskusteluihin opposition kanssa. Tällaista toimintaa ei kuulemma naapurimaassamme Ruotsissa hyväksytä ollenkaan, mutta meillä menee näköjään helposti läpi suuremmitta mukinoitta.</p><p>Eilen A-studioon oli kysytty lukuisia ministereitä mukaanlukien pääministeri Sipilä ja vastaava ministeri Mattila. Ainoana paikalle tuli hallituksen näkemystä edustamaan Juhana Vartiainen. Tänään mielenosoituksessa hallituksen kantaa edustamassa oli jälleen Juhana Vartiainen. Laumasta vaikuttaa valitun uhrilammas, mutta hän onneksi kuulemma vähän salaa nauttii siitä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240894-video-juhana-vartiainen-oli-senaatintorin-vihatuin-mies-salaa-vahan-nautin-tasta?ref=suosituimmat">uutisen mukaan</a>. Erikoinen kaveri - aivan kuin tämä olisi jotain peliä.</p><p>Voimmeko vetää tästä tulkinnan, että Juhana Vartiainen edustaa muutoinkin lausunnoillaan Sipilän vetämää hallitusta.?Luoja paratkoon mikäli näin on - silloin olemme varsin mielenkiintoisella tiellä.</p><p><strong>Jatkuvasti toistuva ilmiö</strong></p><p>Kirjoitin marraskuussa blogin <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245478-stunt-miehet-hakkala-ja-kurvinen-huonoimmassa-a-studio-talkissa-ikina">Stunt-miehet Häkkänen ja Kurvinen huonoimmassa A-studion Talkissa ikinä</a>. Silloisessa kuten aiemmassakin A-studion opposition kohtaamisessa Orpo ja Sipilä olivat lähettäneet paikalle sijaisiksi Häkkäsen ja Kurvisen, jolloin saatiin aikaan huonoin näkemäni A-Studio Talk koskaan. Tällä hallituskaudella kuntavaalitenttejä lukuunottamatta Sipilä ja Orpo eivät ole suostuneet kohtaamaan opposition puheenjohtajia kertaakaan televisiossa vedoten muihin kiireisiin. Minusta tämä ei ole nykyaikaista demokratiaa vaan suoranaista vastuun ja avoimen keskustelun pakoilua.</p><p>Sama stunttien käyttö jatkuu näköjään koko hallituskauden ajan. Millaisia ministereitä meillä on, kun he eivät uskaltaudu kansan eteen televiossa tai livenä? Onneksi emme ole suuremmassa kriisissä tai tämä sakki luikkisi samantien pakoon käpykaartiin. Reservin upseeria suorastaan inhottaa tällainen johtajuus. Suomessa on tapana johtaa edestä esimerkillä eikä piiloutua muiden taakse.</p><p><strong>Eduskuntakäsittely ilman vastuuministeri Mattilaa tai yleensäkään ketään ministeriä</strong></p><p>Tuoreessa muistissa itselläni on vielä se, että tämä välinpitämätön ja vastuuton toiminta ei ole tapahtunut vain median suhteen vaan myös eduskuntakäsittelyssä.</p><p>Eduskuntakäsittely joulukuussa pidettiin käytännössä pelkästään opposition jäsentenvälisenä keskusteluna, jossa ainoana hallituspuolueidem edustajan Zyskowicz kävi välillä piipahtamassa. Vastuuministeri Mattila twiittasi olevansa matkalla savusaunaan - sinällään varsin älykästä toimintaa twiitata moista oman vastuualueensa lain ollessa keskustelussa eduskunnassa? Olisi edes ollut hiljaa.</p><p>Tänä vuonna Mattila tuli piilostaan laitumelta esiin viimein maanantaina 8.1.2018 esiin sen verran, että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10012034" target="_blank">ilmoitti Ylen haastattelussa</a>, ettei käy keskustelua julkisuuden kautta.&nbsp; Avointa demokratiaa parhaimmillaan ja eipä häntä todellakaan ole näkynyt.</p><p>Tämä kansa ansaitsee parempaa kuin nämä selkärangattomat vastuutaan pakoilevat miehet ja naiset.</p><p>Sipilä puhui lampaista mallin puolustamisen yhteydessä. Katsomalla peiliin hän löytää yhden - ja&nbsp; Valtioneuvoston pöydästä ympäriltään löytää lisää saman lauman jäseniä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilän verrattua yrittäjiä lampaisiin elleivät työllistä aktivoitavia työttömiä, niin rohkenen minäkin kutsua nykyhallitusta lammaslaumaksi sen tehdessä vastuunpakoilun Suomen ennätyksen kaudellaan. Toistuva ilmiö kaikissa vaikeissa aiheissa on, että pääministeri ja muut ministerit luikkivat pakoon julkisesta keskustelusta ja laittavat sijaiskärsijöitä hoitamaan mediaa ja keskusteluihin opposition kanssa. Tällaista toimintaa ei kuulemma naapurimaassamme Ruotsissa hyväksytä ollenkaan, mutta meillä menee näköjään helposti läpi suuremmitta mukinoitta.

Eilen A-studioon oli kysytty lukuisia ministereitä mukaanlukien pääministeri Sipilä ja vastaava ministeri Mattila. Ainoana paikalle tuli hallituksen näkemystä edustamaan Juhana Vartiainen. Tänään mielenosoituksessa hallituksen kantaa edustamassa oli jälleen Juhana Vartiainen. Laumasta vaikuttaa valitun uhrilammas, mutta hän onneksi kuulemma vähän salaa nauttii siitä uutisen mukaan. Erikoinen kaveri - aivan kuin tämä olisi jotain peliä.

Voimmeko vetää tästä tulkinnan, että Juhana Vartiainen edustaa muutoinkin lausunnoillaan Sipilän vetämää hallitusta.?Luoja paratkoon mikäli näin on - silloin olemme varsin mielenkiintoisella tiellä.

Jatkuvasti toistuva ilmiö

Kirjoitin marraskuussa blogin Stunt-miehet Häkkänen ja Kurvinen huonoimmassa A-studion Talkissa ikinä. Silloisessa kuten aiemmassakin A-studion opposition kohtaamisessa Orpo ja Sipilä olivat lähettäneet paikalle sijaisiksi Häkkäsen ja Kurvisen, jolloin saatiin aikaan huonoin näkemäni A-Studio Talk koskaan. Tällä hallituskaudella kuntavaalitenttejä lukuunottamatta Sipilä ja Orpo eivät ole suostuneet kohtaamaan opposition puheenjohtajia kertaakaan televisiossa vedoten muihin kiireisiin. Minusta tämä ei ole nykyaikaista demokratiaa vaan suoranaista vastuun ja avoimen keskustelun pakoilua.

Sama stunttien käyttö jatkuu näköjään koko hallituskauden ajan. Millaisia ministereitä meillä on, kun he eivät uskaltaudu kansan eteen televiossa tai livenä? Onneksi emme ole suuremmassa kriisissä tai tämä sakki luikkisi samantien pakoon käpykaartiin. Reservin upseeria suorastaan inhottaa tällainen johtajuus. Suomessa on tapana johtaa edestä esimerkillä eikä piiloutua muiden taakse.

Eduskuntakäsittely ilman vastuuministeri Mattilaa tai yleensäkään ketään ministeriä

Tuoreessa muistissa itselläni on vielä se, että tämä välinpitämätön ja vastuuton toiminta ei ole tapahtunut vain median suhteen vaan myös eduskuntakäsittelyssä.

Eduskuntakäsittely joulukuussa pidettiin käytännössä pelkästään opposition jäsentenvälisenä keskusteluna, jossa ainoana hallituspuolueidem edustajan Zyskowicz kävi välillä piipahtamassa. Vastuuministeri Mattila twiittasi olevansa matkalla savusaunaan - sinällään varsin älykästä toimintaa twiitata moista oman vastuualueensa lain ollessa keskustelussa eduskunnassa? Olisi edes ollut hiljaa.

Tänä vuonna Mattila tuli piilostaan laitumelta esiin viimein maanantaina 8.1.2018 esiin sen verran, että ilmoitti Ylen haastattelussa, ettei käy keskustelua julkisuuden kautta.  Avointa demokratiaa parhaimmillaan ja eipä häntä todellakaan ole näkynyt.

Tämä kansa ansaitsee parempaa kuin nämä selkärangattomat vastuutaan pakoilevat miehet ja naiset.

Sipilä puhui lampaista mallin puolustamisen yhteydessä. Katsomalla peiliin hän löytää yhden - ja  Valtioneuvoston pöydästä ympäriltään löytää lisää saman lauman jäseniä.

]]>
29 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250334-sipilan-hallitus-on-se-todellinen-lammaslauma#comments Aktiivimalli Etiikka ja moraali Juha Sipilän hallitus Työttömyys Vastuunpakoilu Fri, 02 Feb 2018 17:01:48 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250334-sipilan-hallitus-on-se-todellinen-lammaslauma
Maataloustuen aktiivimalli http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250290-maataloustuen-aktiivimalli <p>Ehdotan Keskustavetoiselle hallitukselle kannustavan politiikkansa jatkoksi maataloustuen aktiivimallia. Nythän keskeisiä ongelmia työttömien aktiivimallissa on se, että aktiivisuudestaan ja yrittämisestään huolimatta työtöntä kohtaa sanktio mikäli hän ei onnistu saamaan työtä tai pääse työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteeksi.</p><p>Tätä kannustamisen kulttuuria voisi myös laajentaa maataloustukiin. Mikäli maatalousyrittäjä ei onnistu tavoitteissaan voitaisiin leikata hänen maataloustuestaan 4,65%. Näin kannustettaisiin häntä aktiivisesti pääsemään satotavoitteiseensa.</p><p>Satoon toki vaikuttaa vaikkapa sääolosuhteet, mutta toisaalta vaikuttaahan työttömän onnistumiseen vaikkapa hänen sijaintinsa ja paljonko siellä on mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin ehdot.</p><p>Hallituspuolueethan ovat perustelleet, että kyseessä ei ole leikkaus mikäli se ei kohdistu kaikkiin. Tämäkään ei siis olisi leikkaus, sillä sehän kohdistuu vain niihin viljelijöihin, jotka eivät onnistu.</p><p>Kuka ottaa kopin ehdotuksesta? Voisiko vaikka Mikko Kärnä ryhtyä ajamaan tätä eduskunnassa, jotta saataisiin aikaan aidosti &quot;kannustava&quot; malli myös maataloustukeen työttömyystuen lisäksi? <img alt="wink" height="23" src="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ehdotan Keskustavetoiselle hallitukselle kannustavan politiikkansa jatkoksi maataloustuen aktiivimallia. Nythän keskeisiä ongelmia työttömien aktiivimallissa on se, että aktiivisuudestaan ja yrittämisestään huolimatta työtöntä kohtaa sanktio mikäli hän ei onnistu saamaan työtä tai pääse työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteeksi.

Tätä kannustamisen kulttuuria voisi myös laajentaa maataloustukiin. Mikäli maatalousyrittäjä ei onnistu tavoitteissaan voitaisiin leikata hänen maataloustuestaan 4,65%. Näin kannustettaisiin häntä aktiivisesti pääsemään satotavoitteiseensa.

Satoon toki vaikuttaa vaikkapa sääolosuhteet, mutta toisaalta vaikuttaahan työttömän onnistumiseen vaikkapa hänen sijaintinsa ja paljonko siellä on mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin ehdot.

Hallituspuolueethan ovat perustelleet, että kyseessä ei ole leikkaus mikäli se ei kohdistu kaikkiin. Tämäkään ei siis olisi leikkaus, sillä sehän kohdistuu vain niihin viljelijöihin, jotka eivät onnistu.

Kuka ottaa kopin ehdotuksesta? Voisiko vaikka Mikko Kärnä ryhtyä ajamaan tätä eduskunnassa, jotta saataisiin aikaan aidosti "kannustava" malli myös maataloustukeen työttömyystuen lisäksi? wink

]]>
26 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250290-maataloustuen-aktiivimalli#comments Aktiivimalli Epäoikeudenmukaisuus Juha Sipilän hallitus Keskusta Työttömyys Fri, 02 Feb 2018 06:56:35 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250290-maataloustuen-aktiivimalli